Definify.com
Definition 2025
abnuitus
abnuitus
Latin
Participle
abnuitus m (feminine abnuita, neuter abnuitum); first/second declension
Inflection
First/second declension.
| Number | Singular | Plural | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Case / Gender | Masculine | Feminine | Neuter | Masculine | Feminine | Neuter | |
| nominative | abnuitus | abnuita | abnuitum | abnuitī | abnuitae | abnuita | |
| genitive | abnuitī | abnuitae | abnuitī | abnuitōrum | abnuitārum | abnuitōrum | |
| dative | abnuitō | abnuitō | abnuitīs | ||||
| accusative | abnuitum | abnuitam | abnuitum | abnuitōs | abnuitās | abnuita | |
| ablative | abnuitō | abnuitā | abnuitō | abnuitīs | |||
| vocative | abnuite | abnuita | abnuitum | abnuitī | abnuitae | abnuita | |