Definify.com

Definition 2024


asetus

asetus

Finnish

(index as)

Noun

asetus

  1. (law) decree, commandment, edict; ordinance, rule.
    Suomessa hallitus voi antaa asetuksia itsenäisesti, mutta lait tulevat voimaan vain eduskunnan enemmistön tuella.
    In Finland the Government can pass decrees independently, but bills take effect only with the support of the majority of the parliament.
  2. (European Union law) regulation (self-effecting legislative act, which requires no further intervention by the Member States to become law)
  3. setting, (pl.) configuration (especially of a computer program)
Declension
Inflection of asetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative asetus asetukset
genitive asetuksen asetusten
asetuksien
partitive asetusta asetuksia
illative asetukseen asetuksiin
singular plural
nominative asetus asetukset
accusative nom. asetus asetukset
gen. asetuksen
genitive asetuksen asetusten
asetuksien
partitive asetusta asetuksia
inessive asetuksessa asetuksissa
elative asetuksesta asetuksista
illative asetukseen asetuksiin
adessive asetuksella asetuksilla
ablative asetukselta asetuksilta
allative asetukselle asetuksille
essive asetuksena asetuksina
translative asetukseksi asetuksiksi
instructive asetuksin
abessive asetuksetta asetuksitta
comitative asetuksineen
Usage notes
  • In Finnish legislation, asetus is a legal statute inferior to laki and it may be issued by the Government, the President of the Republic, the Supreme Court of Finland or individual Finnish ministries. Officially, the term "decree" is used as the sole translation of asetus into English, regardless of the issuing body.

See also

Etymology 2

Verb

asetus

  1. Second-person singular imperative present form of asettua + the suffix -s.

Anagrams