Definify.com
Definition 2024
exclusivus
exclusivus
Latin
Adjective
exclūsivus m (feminine exclūsiva, neuter exclūsivum); first/second declension
Inflection
First/second declension.
| Number | Singular | Plural | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Case / Gender | Masculine | Feminine | Neuter | Masculine | Feminine | Neuter | |
| nominative | exclūsivus | exclūsiva | exclūsivum | exclūsivī | exclūsivae | exclūsiva | |
| genitive | exclūsivī | exclūsivae | exclūsivī | exclūsivōrum | exclūsivārum | exclūsivōrum | |
| dative | exclūsivō | exclūsivō | exclūsivīs | ||||
| accusative | exclūsivum | exclūsivam | exclūsivum | exclūsivōs | exclūsivās | exclūsiva | |
| ablative | exclūsivō | exclūsivā | exclūsivō | exclūsivīs | |||
| vocative | exclūsive | exclūsiva | exclūsivum | exclūsivī | exclūsivae | exclūsiva | |
Descendants
- English: exclusive