Definify.com

Definition 2024


harvinaistua

harvinaistua

Finnish

Verb

harvinaistua

  1. (intransitive) To become rare or rarer.

Conjugation

Inflection of harvinaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harvinaistun en harvinaistu 1st sing. olen harvinaistunut en ole harvinaistunut
2nd sing. harvinaistut et harvinaistu 2nd sing. olet harvinaistunut et ole harvinaistunut
3rd sing. harvinaistuu ei harvinaistu 3rd sing. on harvinaistunut ei ole harvinaistunut
1st plur. harvinaistumme emme harvinaistu 1st plur. olemme harvinaistuneet emme ole harvinaistuneet
2nd plur. harvinaistutte ette harvinaistu 2nd plur. olette harvinaistuneet ette ole harvinaistuneet
3rd plur. harvinaistuvat eivät harvinaistu 3rd plur. ovat harvinaistuneet eivät ole harvinaistuneet
passive harvinaistutaan ei harvinaistuta passive on harvinaistuttu ei ole harvinaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harvinaistuin en harvinaistunut 1st sing. olin harvinaistunut en ollut harvinaistunut
2nd sing. harvinaistuit et harvinaistunut 2nd sing. olit harvinaistunut et ollut harvinaistunut
3rd sing. harvinaistui ei harvinaistunut 3rd sing. oli harvinaistunut ei ollut harvinaistunut
1st plur. harvinaistuimme emme harvinaistuneet 1st plur. olimme harvinaistuneet emme olleet harvinaistuneet
2nd plur. harvinaistuitte ette harvinaistuneet 2nd plur. olitte harvinaistuneet ette olleet harvinaistuneet
3rd plur. harvinaistuivat eivät harvinaistuneet 3rd plur. olivat harvinaistuneet eivät olleet harvinaistuneet
passive harvinaistuttiin ei harvinaistuttu passive oli harvinaistuttu ei ollut harvinaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harvinaistuisin en harvinaistuisi 1st sing. olisin harvinaistunut en olisi harvinaistunut
2nd sing. harvinaistuisit et harvinaistuisi 2nd sing. olisit harvinaistunut et olisi harvinaistunut
3rd sing. harvinaistuisi ei harvinaistuisi 3rd sing. olisi harvinaistunut ei olisi harvinaistunut
1st plur. harvinaistuisimme emme harvinaistuisi 1st plur. olisimme harvinaistuneet emme olisi harvinaistuneet
2nd plur. harvinaistuisitte ette harvinaistuisi 2nd plur. olisitte harvinaistuneet ette olisi harvinaistuneet
3rd plur. harvinaistuisivat eivät harvinaistuisi 3rd plur. olisivat harvinaistuneet eivät olisi harvinaistuneet
passive harvinaistuttaisiin ei harvinaistuttaisi passive olisi harvinaistuttu ei olisi harvinaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. harvinaistu älä harvinaistu 2nd sing. ole harvinaistunut älä ole harvinaistunut
3rd sing. harvinaistukoon älköön harvinaistuko 3rd sing. olkoon harvinaistunut älköön olko harvinaistunut
1st plur. harvinaistukaamme älkäämme harvinaistuko 1st plur. olkaamme harvinaistuneet älkäämme olko harvinaistuneet
2nd plur. harvinaistukaa älkää harvinaistuko 2nd plur. olkaa harvinaistuneet älkää olko harvinaistuneet
3rd plur. harvinaistukoot älkööt harvinaistuko 3rd plur. olkoot harvinaistuneet älkööt olko harvinaistuneet
passive harvinaistuttakoon älköön harvinaistuttako passive olkoon harvinaistuttu älköön olko harvinaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harvinaistunen en harvinaistune 1st sing. lienen harvinaistunut en liene harvinaistunut
2nd sing. harvinaistunet et harvinaistune 2nd sing. lienet harvinaistunut et liene harvinaistunut
3rd sing. harvinaistunee ei harvinaistune 3rd sing. lienee harvinaistunut ei liene harvinaistunut
1st plur. harvinaistunemme emme harvinaistune 1st plur. lienemme harvinaistuneet emme liene harvinaistuneet
2nd plur. harvinaistunette ette harvinaistune 2nd plur. lienette harvinaistuneet ette liene harvinaistuneet
3rd plur. harvinaistunevat eivät harvinaistune 3rd plur. lienevät harvinaistuneet eivät liene harvinaistuneet
passive harvinaistuttaneen ei harvinaistuttane passive lienee harvinaistuttu ei liene harvinaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st harvinaistua present harvinaistuva harvinaistuttava
long 1st2 harvinaistuakseen past harvinaistunut harvinaistuttu
2nd inessive1 harvinaistuessa harvinaistuttaessa agent1, 3 harvinaistuma
instructive harvinaistuen negative harvinaistumaton
3rd inessive harvinaistumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative harvinaistumasta
illative harvinaistumaan
adessive harvinaistumalla
abessive harvinaistumatta
instructive harvinaistuman harvinaistuttaman
4th nominative harvinaistuminen
partitive harvinaistumista
5th2 harvinaistumaisillaan