Definify.com
Definition 2024
köö
köö
Finnish
Noun
köö
Declension
| Inflection of köö (Kotus type 18/maa, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | köö | kööt | |
| genitive | köön | köiden köitten |
|
| partitive | köötä | köitä | |
| illative | kööhön | köihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | köö | kööt | |
| accusative | nom. | köö | kööt |
| gen. | köön | ||
| genitive | köön | köiden köitten |
|
| partitive | köötä | köitä | |
| inessive | köössä | köissä | |
| elative | kööstä | köistä | |
| illative | kööhön | köihin | |
| adessive | kööllä | köillä | |
| ablative | kööltä | köiltä | |
| allative | köölle | köille | |
| essive | köönä | köinä | |
| translative | kööksi | köiksi | |
| instructive | — | köin | |
| abessive | kööttä | köittä | |
| comitative | — | köineen | |