Definify.com
Definition 2024
könytä
könytä
Finnish
Verb
könytä
- (intransitive) to scramble (to move hurriedly to a location using all limbs against a surface)
Conjugation
Inflection of könytä (Kotus type 74/katketa, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | könyän | en könyä | 1st sing. | olen könynnyt | en ole könynnyt | |
2nd sing. | könyät | et könyä | 2nd sing. | olet könynnyt | et ole könynnyt | |
3rd sing. | könyää | ei könyä | 3rd sing. | on könynnyt | ei ole könynnyt | |
1st plur. | könyämme | emme könyä | 1st plur. | olemme könynneet | emme ole könynneet | |
2nd plur. | könyätte | ette könyä | 2nd plur. | olette könynneet | ette ole könynneet | |
3rd plur. | könyävät | eivät könyä | 3rd plur. | ovat könynneet | eivät ole könynneet | |
passive | könytään | ei könytä | passive | on könytty | ei ole könytty | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | könysin | en könynnyt | 1st sing. | olin könynnyt | en ollut könynnyt | |
2nd sing. | könysit | et könynnyt | 2nd sing. | olit könynnyt | et ollut könynnyt | |
3rd sing. | könysi | ei könynnyt | 3rd sing. | oli könynnyt | ei ollut könynnyt | |
1st plur. | könysimme | emme könynneet | 1st plur. | olimme könynneet | emme olleet könynneet | |
2nd plur. | könysitte | ette könynneet | 2nd plur. | olitte könynneet | ette olleet könynneet | |
3rd plur. | könysivät | eivät könynneet | 3rd plur. | olivat könynneet | eivät olleet könynneet | |
passive | könyttiin | ei könytty | passive | oli könytty | ei ollut könytty | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | könyäisin könyisin |
en könyäisi en könyisi |
1st sing. | olisin könynnyt | en olisi könynnyt | |
2nd sing. | könyäisit könyisit |
et könyäisi et könyisi |
2nd sing. | olisit könynnyt | et olisi könynnyt | |
3rd sing. | könyäisi könyisi |
ei könyäisi ei könyisi |
3rd sing. | olisi könynnyt | ei olisi könynnyt | |
1st plur. | könyäisimme könyisimme |
emme könyäisi emme könyisi |
1st plur. | olisimme könynneet | emme olisi könynneet | |
2nd plur. | könyäisitte könyisitte |
ette könyäisi ette könyisi |
2nd plur. | olisitte könynneet | ette olisi könynneet | |
3rd plur. | könyäisivät könyisivät |
eivät könyäisi eivät könyisi |
3rd plur. | olisivat könynneet | eivät olisi könynneet | |
passive | könyttäisiin | ei könyttäisi | passive | olisi könytty | ei olisi könytty | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | könyä | älä könyä | 2nd sing. | ole könynnyt | älä ole könynnyt | |
3rd sing. | könytköön | älköön könytkö | 3rd sing. | olkoon könynnyt | älköön olko könynnyt | |
1st plur. | könytkäämme | älkäämme könytkö | 1st plur. | olkaamme könynneet | älkäämme olko könynneet | |
2nd plur. | könytkää | älkää könytkö | 2nd plur. | olkaa könynneet | älkää olko könynneet | |
3rd plur. | könytkööt | älkööt könytkö | 3rd plur. | olkoot könynneet | älkööt olko könynneet | |
passive | könyttäköön | älköön könyttäkö | passive | olkoon könytty | älköön olko könytty | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | könynnen | en könynne | 1st sing. | lienen könynnyt | en liene könynnyt | |
2nd sing. | könynnet | et könynne | 2nd sing. | lienet könynnyt | et liene könynnyt | |
3rd sing. | könynnee | ei könynne | 3rd sing. | lienee könynnyt | ei liene könynnyt | |
1st plur. | könynnemme | emme könynne | 1st plur. | lienemme könynneet | emme liene könynneet | |
2nd plur. | könynnette | ette könynne | 2nd plur. | lienette könynneet | ette liene könynneet | |
3rd plur. | könynnevät | eivät könynne | 3rd plur. | lienevät könynneet | eivät liene könynneet | |
passive | könyttäneen | ei könyttäne | passive | lienee könytty | ei liene könytty | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | könytä | present | könyävä | könyttävä | ||
long 1st2 | könytäkseen | past | könynnyt | könytty | ||
2nd | inessive1 | könytessä | könyttäessä | agent1, 3 | könyämä | |
instructive | könyten | — | negative | könyämätön | ||
3rd | inessive | könyämässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | könyämästä | — | ||||
illative | könyämään | — | ||||
adessive | könyämällä | — | ||||
abessive | könyämättä | — | ||||
instructive | könyämän | könyttämän | ||||
4th | nominative | könyäminen | ||||
partitive | könyämistä | |||||
5th2 | könyämäisillään |