Definify.com
Definition 2024
kaikota
kaikota
Finnish
Verb
kaikota
Conjugation
Inflection of kaikota (Kotus type 74/katketa, kk-k gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kaikkoan | en kaikkoa | 1st sing. | olen kaikonnut | en ole kaikonnut | |
2nd sing. | kaikkoat | et kaikkoa | 2nd sing. | olet kaikonnut | et ole kaikonnut | |
3rd sing. | kaikkoaa | ei kaikkoa | 3rd sing. | on kaikonnut | ei ole kaikonnut | |
1st plur. | kaikkoamme | emme kaikkoa | 1st plur. | olemme kaikonneet | emme ole kaikonneet | |
2nd plur. | kaikkoatte | ette kaikkoa | 2nd plur. | olette kaikonneet | ette ole kaikonneet | |
3rd plur. | kaikkoavat | eivät kaikkoa | 3rd plur. | ovat kaikonneet | eivät ole kaikonneet | |
passive | kaikotaan | ei kaikota | passive | on kaikottu | ei ole kaikottu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kaikkosin | en kaikonnut | 1st sing. | olin kaikonnut | en ollut kaikonnut | |
2nd sing. | kaikkosit | et kaikonnut | 2nd sing. | olit kaikonnut | et ollut kaikonnut | |
3rd sing. | kaikkosi | ei kaikonnut | 3rd sing. | oli kaikonnut | ei ollut kaikonnut | |
1st plur. | kaikkosimme | emme kaikonneet | 1st plur. | olimme kaikonneet | emme olleet kaikonneet | |
2nd plur. | kaikkositte | ette kaikonneet | 2nd plur. | olitte kaikonneet | ette olleet kaikonneet | |
3rd plur. | kaikkosivat | eivät kaikonneet | 3rd plur. | olivat kaikonneet | eivät olleet kaikonneet | |
passive | kaikottiin | ei kaikottu | passive | oli kaikottu | ei ollut kaikottu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kaikkoaisin kaikkoisin |
en kaikkoaisi en kaikkoisi |
1st sing. | olisin kaikonnut | en olisi kaikonnut | |
2nd sing. | kaikkoaisit kaikkoisit |
et kaikkoaisi et kaikkoisi |
2nd sing. | olisit kaikonnut | et olisi kaikonnut | |
3rd sing. | kaikkoaisi kaikkoisi |
ei kaikkoaisi ei kaikkoisi |
3rd sing. | olisi kaikonnut | ei olisi kaikonnut | |
1st plur. | kaikkoaisimme kaikkoisimme |
emme kaikkoaisi emme kaikkoisi |
1st plur. | olisimme kaikonneet | emme olisi kaikonneet | |
2nd plur. | kaikkoaisitte kaikkoisitte |
ette kaikkoaisi ette kaikkoisi |
2nd plur. | olisitte kaikonneet | ette olisi kaikonneet | |
3rd plur. | kaikkoaisivat kaikkoisivat |
eivät kaikkoaisi eivät kaikkoisi |
3rd plur. | olisivat kaikonneet | eivät olisi kaikonneet | |
passive | kaikottaisiin | ei kaikottaisi | passive | olisi kaikottu | ei olisi kaikottu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | kaikkoa | älä kaikkoa | 2nd sing. | ole kaikonnut | älä ole kaikonnut | |
3rd sing. | kaikotkoon | älköön kaikotko | 3rd sing. | olkoon kaikonnut | älköön olko kaikonnut | |
1st plur. | kaikotkaamme | älkäämme kaikotko | 1st plur. | olkaamme kaikonneet | älkäämme olko kaikonneet | |
2nd plur. | kaikotkaa | älkää kaikotko | 2nd plur. | olkaa kaikonneet | älkää olko kaikonneet | |
3rd plur. | kaikotkoot | älkööt kaikotko | 3rd plur. | olkoot kaikonneet | älkööt olko kaikonneet | |
passive | kaikottakoon | älköön kaikottako | passive | olkoon kaikottu | älköön olko kaikottu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kaikonnen | en kaikonne | 1st sing. | lienen kaikonnut | en liene kaikonnut | |
2nd sing. | kaikonnet | et kaikonne | 2nd sing. | lienet kaikonnut | et liene kaikonnut | |
3rd sing. | kaikonnee | ei kaikonne | 3rd sing. | lienee kaikonnut | ei liene kaikonnut | |
1st plur. | kaikonnemme | emme kaikonne | 1st plur. | lienemme kaikonneet | emme liene kaikonneet | |
2nd plur. | kaikonnette | ette kaikonne | 2nd plur. | lienette kaikonneet | ette liene kaikonneet | |
3rd plur. | kaikonnevat | eivät kaikonne | 3rd plur. | lienevät kaikonneet | eivät liene kaikonneet | |
passive | kaikottaneen | ei kaikottane | passive | lienee kaikottu | ei liene kaikottu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | kaikota | present | kaikkoava | kaikottava | ||
long 1st2 | kaikotakseen | past | kaikonnut | kaikottu | ||
2nd | inessive1 | kaikotessa | kaikottaessa | agent1, 3 | kaikkoama | |
instructive | kaikoten | — | negative | kaikkoamaton | ||
3rd | inessive | kaikkoamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | kaikkoamasta | — | ||||
illative | kaikkoamaan | — | ||||
adessive | kaikkoamalla | — | ||||
abessive | kaikkoamatta | — | ||||
instructive | kaikkoaman | kaikottaman | ||||
4th | nominative | kaikkoaminen | ||||
partitive | kaikkoamista | |||||
5th2 | kaikkoamaisillaan |