Definify.com
Definition 2024
karike
karike
Finnish
Noun
karike
Declension
| Inflection of karike (Kotus type 48/hame, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | karike | karikkeet | |
| genitive | karikkeen | karikkeiden karikkeitten |
|
| partitive | kariketta | karikkeita | |
| illative | karikkeeseen | karikkeisiin karikkeihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | karike | karikkeet | |
| accusative | nom. | karike | karikkeet |
| gen. | karikkeen | ||
| genitive | karikkeen | karikkeiden karikkeitten |
|
| partitive | kariketta | karikkeita | |
| inessive | karikkeessa | karikkeissa | |
| elative | karikkeesta | karikkeista | |
| illative | karikkeeseen | karikkeisiin karikkeihin |
|
| adessive | karikkeella | karikkeilla | |
| ablative | karikkeelta | karikkeilta | |
| allative | karikkeelle | karikkeille | |
| essive | karikkeena | karikkeina | |
| translative | karikkeeksi | karikkeiksi | |
| instructive | — | karikkein | |
| abessive | karikkeetta | karikkeitta | |
| comitative | — | karikkeineen | |