Definify.com
Definition 2024
kekäle
kekäle
Finnish
Noun
kekäle
- An ember (partially burnt wood or other solid fuel, live or black).
Declension
| Inflection of kekäle (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kekäle | kekäleet | |
| genitive | kekäleen | kekäleiden kekäleitten |
|
| partitive | kekälettä | kekäleitä | |
| illative | kekäleeseen | kekäleisiin kekäleihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | kekäle | kekäleet | |
| accusative | nom. | kekäle | kekäleet |
| gen. | kekäleen | ||
| genitive | kekäleen | kekäleiden kekäleitten |
|
| partitive | kekälettä | kekäleitä | |
| inessive | kekäleessä | kekäleissä | |
| elative | kekäleestä | kekäleistä | |
| illative | kekäleeseen | kekäleisiin kekäleihin |
|
| adessive | kekäleellä | kekäleillä | |
| ablative | kekäleeltä | kekäleiltä | |
| allative | kekäleelle | kekäleille | |
| essive | kekäleenä | kekäleinä | |
| translative | kekäleeksi | kekäleiksi | |
| instructive | — | kekälein | |
| abessive | kekäleettä | kekäleittä | |
| comitative | — | kekäleineen | |