Definify.com
Definition 2024
kerta
kerta
Finnish
Noun
kerta
- time (occasion)
- Kun tapasin hänet ensimmäisen kerran, hänellä oli yllään vaaleanpunainen puku.
- When I met him for the first time he was wearing a pink suit.
- Täällä on joka kerta yhtä hauskaa.
- Every time it's equally fun to be here.
- Kun tapasin hänet ensimmäisen kerran, hänellä oli yllään vaaleanpunainen puku.
Declension
| Inflection of kerta (Kotus type 9/kala, rt-rr gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kerta | kerrat | |
| genitive | kerran | kertojen | |
| partitive | kertaa | kertoja | |
| illative | kertaan | kertoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kerta | kerrat | |
| accusative | nom. | kerta | kerrat |
| gen. | kerran | ||
| genitive | kerran | kertojen kertainrare |
|
| partitive | kertaa | kertoja | |
| inessive | kerrassa | kerroissa | |
| elative | kerrasta | kerroista | |
| illative | kertaan | kertoihin | |
| adessive | kerralla | kerroilla | |
| ablative | kerralta | kerroilta | |
| allative | kerralle | kerroille | |
| essive | kertana | kertoina | |
| translative | kerraksi | kerroiksi | |
| instructive | — | kerroin | |
| abessive | kerratta | kerroitta | |
| comitative | — | kertoineen | |