Definify.com
Definition 2025
kolkutin
kolkutin
Finnish
Noun
kolkutin
Declension
| Inflection of kolkutin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kolkutin | kolkuttimet | |
| genitive | kolkuttimen | kolkuttimien kolkutinten |
|
| partitive | kolkutinta | kolkuttimia | |
| illative | kolkuttimeen | kolkuttimiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kolkutin | kolkuttimet | |
| accusative | nom. | kolkutin | kolkuttimet |
| gen. | kolkuttimen | ||
| genitive | kolkuttimen | kolkuttimien kolkutinten |
|
| partitive | kolkutinta | kolkuttimia | |
| inessive | kolkuttimessa | kolkuttimissa | |
| elative | kolkuttimesta | kolkuttimista | |
| illative | kolkuttimeen | kolkuttimiin | |
| adessive | kolkuttimella | kolkuttimilla | |
| ablative | kolkuttimelta | kolkuttimilta | |
| allative | kolkuttimelle | kolkuttimille | |
| essive | kolkuttimena | kolkuttimina | |
| translative | kolkuttimeksi | kolkuttimiksi | |
| instructive | — | kolkuttimin | |
| abessive | kolkuttimetta | kolkuttimitta | |
| comitative | — | kolkuttimineen | |
Verb
kolkutin
- First-person singular indicative past form of kolkuttaa.