Definify.com

Definition 2024


kukinto

kukinto

Finnish

(index ku)

Noun

kukinto

  1. (botany) inflorescence

Declension

Inflection of kukinto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative kukinto kukinnot
genitive kukinnon kukintojen
partitive kukintoa kukintoja
illative kukintoon kukintoihin
singular plural
nominative kukinto kukinnot
accusative nom. kukinto kukinnot
gen. kukinnon
genitive kukinnon kukintojen
partitive kukintoa kukintoja
inessive kukinnossa kukinnoissa
elative kukinnosta kukinnoista
illative kukintoon kukintoihin
adessive kukinnolla kukinnoilla
ablative kukinnolta kukinnoilta
allative kukinnolle kukinnoille
essive kukintona kukintoina
translative kukinnoksi kukinnoiksi
instructive kukinnoin
abessive kukinnotta kukinnoitta
comitative kukintoineen

Derived terms