Definify.com

Definition 2024


kulma

kulma

See also: külma

Finnish

Noun

kulma

  1. angle
  2. corner
    kulman takana
    around the corner
  3. (in the plural) short for kulmakarvat (eyebrows)
    kurtistaa kulmiaan: to scowl

Declension

Inflection of kulma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kulma kulmat
genitive kulman kulmien
partitive kulmaa kulmia
illative kulmaan kulmiin
singular plural
nominative kulma kulmat
accusative nom. kulma kulmat
gen. kulman
genitive kulman kulmien
kulmainrare
partitive kulmaa kulmia
inessive kulmassa kulmissa
elative kulmasta kulmista
illative kulmaan kulmiin
adessive kulmalla kulmilla
ablative kulmalta kulmilta
allative kulmalle kulmille
essive kulmana kulmina
translative kulmaksi kulmiksi
instructive kulmin
abessive kulmatta kulmitta
comitative kulmineen

Derived terms

Compounds

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.