Definify.com
Definition 2025
kulunut
kulunut
Finnish
Adjective
kulunut (comparative kuluneempi, superlative kulunein)
Declension
| Inflection of kulunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kulunut | kuluneet | |
| genitive | kuluneen | kuluneiden kuluneitten |
|
| partitive | kulunutta | kuluneita | |
| illative | kuluneeseen | kuluneisiin kuluneihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | kulunut | kuluneet | |
| accusative | nom. | kulunut | kuluneet |
| gen. | kuluneen | ||
| genitive | kuluneen | kuluneiden kuluneitten |
|
| partitive | kulunutta | kuluneita | |
| inessive | kuluneessa | kuluneissa | |
| elative | kuluneesta | kuluneista | |
| illative | kuluneeseen | kuluneisiin kuluneihin |
|
| adessive | kuluneella | kuluneilla | |
| ablative | kuluneelta | kuluneilta | |
| allative | kuluneelle | kuluneille | |
| essive | kuluneena | kuluneina | |
| translative | kuluneeksi | kuluneiksi | |
| instructive | — | kulunein | |
| abessive | kuluneetta | kuluneitta | |
| comitative | — | kuluneine | |
Synonyms
- (worn): nuhjaantunut, nuhjuinen, nuhruinen, rispaantunut, rähjäinen, räjähtänyt
Verb
kulunut
- Past active participle of kulua.