Definify.com

Definition 2024


luonto

luonto

Esperanto

Noun

luonto (accusative singular luonton, plural luontoj, accusative plural luontojn)

  1. singular future nominal active participle of lui

Finnish

Etymology

luoda (create) + -nto

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈluonto]
  • Hyphenation: luon‧to

Noun

luonto

  1. nature, environment
  2. characteristics of a person (the derived adjective -luontoinen is more common)
  3. luonnossa = in kind

Declension

Inflection of luonto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative luonto luonnot
genitive luonnon luontojen
partitive luontoa luontoja
illative luontoon luontoihin
singular plural
nominative luonto luonnot
accusative nom. luonto luonnot
gen. luonnon
genitive luonnon luontojen
partitive luontoa luontoja
inessive luonnossa luonnoissa
elative luonnosta luonnoista
illative luontoon luontoihin
adessive luonnolla luonnoilla
ablative luonnolta luonnoilta
allative luonnolle luonnoille
essive luontona luontoina
translative luonnoksi luonnoiksi
instructive luonnoin
abessive luonnotta luonnoitta
comitative luontoineen

Synonyms

Derived terms