Definify.com

Definition 2024


mitoittaa

mitoittaa

Finnish

Verb

mitoittaa

  1. to dimension (to mark something to specified dimensions or plan something for specified capacity)
    Järjestelmä on mitoitettu kahdelle miljoonalle käyttäjälle.
    The system has been dimensioned for two million users.

Conjugation

Inflection of mitoittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mitoitan en mitoita 1st sing. olen mitoittanut en ole mitoittanut
2nd sing. mitoitat et mitoita 2nd sing. olet mitoittanut et ole mitoittanut
3rd sing. mitoittaa ei mitoita 3rd sing. on mitoittanut ei ole mitoittanut
1st plur. mitoitamme emme mitoita 1st plur. olemme mitoittaneet emme ole mitoittaneet
2nd plur. mitoitatte ette mitoita 2nd plur. olette mitoittaneet ette ole mitoittaneet
3rd plur. mitoittavat eivät mitoita 3rd plur. ovat mitoittaneet eivät ole mitoittaneet
passive mitoitetaan ei mitoiteta passive on mitoitettu ei ole mitoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mitoitin en mitoittanut 1st sing. olin mitoittanut en ollut mitoittanut
2nd sing. mitoitit et mitoittanut 2nd sing. olit mitoittanut et ollut mitoittanut
3rd sing. mitoitti ei mitoittanut 3rd sing. oli mitoittanut ei ollut mitoittanut
1st plur. mitoitimme emme mitoittaneet 1st plur. olimme mitoittaneet emme olleet mitoittaneet
2nd plur. mitoititte ette mitoittaneet 2nd plur. olitte mitoittaneet ette olleet mitoittaneet
3rd plur. mitoittivat eivät mitoittaneet 3rd plur. olivat mitoittaneet eivät olleet mitoittaneet
passive mitoitettiin ei mitoitettu passive oli mitoitettu ei ollut mitoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mitoittaisin en mitoittaisi 1st sing. olisin mitoittanut en olisi mitoittanut
2nd sing. mitoittaisit et mitoittaisi 2nd sing. olisit mitoittanut et olisi mitoittanut
3rd sing. mitoittaisi ei mitoittaisi 3rd sing. olisi mitoittanut ei olisi mitoittanut
1st plur. mitoittaisimme emme mitoittaisi 1st plur. olisimme mitoittaneet emme olisi mitoittaneet
2nd plur. mitoittaisitte ette mitoittaisi 2nd plur. olisitte mitoittaneet ette olisi mitoittaneet
3rd plur. mitoittaisivat eivät mitoittaisi 3rd plur. olisivat mitoittaneet eivät olisi mitoittaneet
passive mitoitettaisiin ei mitoitettaisi passive olisi mitoitettu ei olisi mitoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. mitoita älä mitoita 2nd sing. ole mitoittanut älä ole mitoittanut
3rd sing. mitoittakoon älköön mitoittako 3rd sing. olkoon mitoittanut älköön olko mitoittanut
1st plur. mitoittakaamme älkäämme mitoittako 1st plur. olkaamme mitoittaneet älkäämme olko mitoittaneet
2nd plur. mitoittakaa älkää mitoittako 2nd plur. olkaa mitoittaneet älkää olko mitoittaneet
3rd plur. mitoittakoot älkööt mitoittako 3rd plur. olkoot mitoittaneet älkööt olko mitoittaneet
passive mitoitettakoon älköön mitoitettako passive olkoon mitoitettu älköön olko mitoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mitoittanen en mitoittane 1st sing. lienen mitoittanut en liene mitoittanut
2nd sing. mitoittanet et mitoittane 2nd sing. lienet mitoittanut et liene mitoittanut
3rd sing. mitoittanee ei mitoittane 3rd sing. lienee mitoittanut ei liene mitoittanut
1st plur. mitoittanemme emme mitoittane 1st plur. lienemme mitoittaneet emme liene mitoittaneet
2nd plur. mitoittanette ette mitoittane 2nd plur. lienette mitoittaneet ette liene mitoittaneet
3rd plur. mitoittanevat eivät mitoittane 3rd plur. lienevät mitoittaneet eivät liene mitoittaneet
passive mitoitettaneen ei mitoitettane passive lienee mitoitettu ei liene mitoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mitoittaa present mitoittava mitoitettava
long 1st2 mitoittaakseen past mitoittanut mitoitettu
2nd inessive1 mitoittaessa mitoitettaessa agent1, 3 mitoittama
instructive mitoittaen negative mitoittamaton
3rd inessive mitoittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative mitoittamasta
illative mitoittamaan
adessive mitoittamalla
abessive mitoittamatta
instructive mitoittaman mitoitettaman
4th nominative mitoittaminen
partitive mitoittamista
5th2 mitoittamaisillaan

Derived terms