Definify.com
Definition 2025
motivoitunut
motivoitunut
Finnish
Adjective
motivoitunut (comparative motivoituneempi, superlative motivoitunein)
Declension
| Inflection of motivoitunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | motivoitunut | motivoituneet | |
| genitive | motivoituneen | motivoituneiden motivoituneitten |
|
| partitive | motivoitunutta | motivoituneita | |
| illative | motivoituneeseen | motivoituneisiin motivoituneihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | motivoitunut | motivoituneet | |
| accusative | nom. | motivoitunut | motivoituneet |
| gen. | motivoituneen | ||
| genitive | motivoituneen | motivoituneiden motivoituneitten |
|
| partitive | motivoitunutta | motivoituneita | |
| inessive | motivoituneessa | motivoituneissa | |
| elative | motivoituneesta | motivoituneista | |
| illative | motivoituneeseen | motivoituneisiin motivoituneihin |
|
| adessive | motivoituneella | motivoituneilla | |
| ablative | motivoituneelta | motivoituneilta | |
| allative | motivoituneelle | motivoituneille | |
| essive | motivoituneena | motivoituneina | |
| translative | motivoituneeksi | motivoituneiksi | |
| instructive | — | motivoitunein | |
| abessive | motivoituneetta | motivoituneitta | |
| comitative | — | motivoituneine | |
Verb
motivoitunut
- Past active participle of motivoitua.