Definify.com
Definition 2024
nokeentua
nokeentua
Finnish
Verb
nokeentua
- (intransitive) to become sooty
Conjugation
| Inflection of nokeentua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | nokeennun | en nokeennu | 1st sing. | olen nokeentunut | en ole nokeentunut | |
| 2nd sing. | nokeennut | et nokeennu | 2nd sing. | olet nokeentunut | et ole nokeentunut | |
| 3rd sing. | nokeentuu | ei nokeennu | 3rd sing. | on nokeentunut | ei ole nokeentunut | |
| 1st plur. | nokeennumme | emme nokeennu | 1st plur. | olemme nokeentuneet | emme ole nokeentuneet | |
| 2nd plur. | nokeennutte | ette nokeennu | 2nd plur. | olette nokeentuneet | ette ole nokeentuneet | |
| 3rd plur. | nokeentuvat | eivät nokeennu | 3rd plur. | ovat nokeentuneet | eivät ole nokeentuneet | |
| passive | nokeennutaan | ei nokeennuta | passive | on nokeennuttu | ei ole nokeennuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | nokeennuin | en nokeentunut | 1st sing. | olin nokeentunut | en ollut nokeentunut | |
| 2nd sing. | nokeennuit | et nokeentunut | 2nd sing. | olit nokeentunut | et ollut nokeentunut | |
| 3rd sing. | nokeentui | ei nokeentunut | 3rd sing. | oli nokeentunut | ei ollut nokeentunut | |
| 1st plur. | nokeennuimme | emme nokeentuneet | 1st plur. | olimme nokeentuneet | emme olleet nokeentuneet | |
| 2nd plur. | nokeennuitte | ette nokeentuneet | 2nd plur. | olitte nokeentuneet | ette olleet nokeentuneet | |
| 3rd plur. | nokeentuivat | eivät nokeentuneet | 3rd plur. | olivat nokeentuneet | eivät olleet nokeentuneet | |
| passive | nokeennuttiin | ei nokeennuttu | passive | oli nokeennuttu | ei ollut nokeennuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | nokeentuisin | en nokeentuisi | 1st sing. | olisin nokeentunut | en olisi nokeentunut | |
| 2nd sing. | nokeentuisit | et nokeentuisi | 2nd sing. | olisit nokeentunut | et olisi nokeentunut | |
| 3rd sing. | nokeentuisi | ei nokeentuisi | 3rd sing. | olisi nokeentunut | ei olisi nokeentunut | |
| 1st plur. | nokeentuisimme | emme nokeentuisi | 1st plur. | olisimme nokeentuneet | emme olisi nokeentuneet | |
| 2nd plur. | nokeentuisitte | ette nokeentuisi | 2nd plur. | olisitte nokeentuneet | ette olisi nokeentuneet | |
| 3rd plur. | nokeentuisivat | eivät nokeentuisi | 3rd plur. | olisivat nokeentuneet | eivät olisi nokeentuneet | |
| passive | nokeennuttaisiin | ei nokeennuttaisi | passive | olisi nokeennuttu | ei olisi nokeennuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | nokeennu | älä nokeennu | 2nd sing. | ole nokeentunut | älä ole nokeentunut | |
| 3rd sing. | nokeentukoon | älköön nokeentuko | 3rd sing. | olkoon nokeentunut | älköön olko nokeentunut | |
| 1st plur. | nokeentukaamme | älkäämme nokeentuko | 1st plur. | olkaamme nokeentuneet | älkäämme olko nokeentuneet | |
| 2nd plur. | nokeentukaa | älkää nokeentuko | 2nd plur. | olkaa nokeentuneet | älkää olko nokeentuneet | |
| 3rd plur. | nokeentukoot | älkööt nokeentuko | 3rd plur. | olkoot nokeentuneet | älkööt olko nokeentuneet | |
| passive | nokeennuttakoon | älköön nokeennuttako | passive | olkoon nokeennuttu | älköön olko nokeennuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | nokeentunen | en nokeentune | 1st sing. | lienen nokeentunut | en liene nokeentunut | |
| 2nd sing. | nokeentunet | et nokeentune | 2nd sing. | lienet nokeentunut | et liene nokeentunut | |
| 3rd sing. | nokeentunee | ei nokeentune | 3rd sing. | lienee nokeentunut | ei liene nokeentunut | |
| 1st plur. | nokeentunemme | emme nokeentune | 1st plur. | lienemme nokeentuneet | emme liene nokeentuneet | |
| 2nd plur. | nokeentunette | ette nokeentune | 2nd plur. | lienette nokeentuneet | ette liene nokeentuneet | |
| 3rd plur. | nokeentunevat | eivät nokeentune | 3rd plur. | lienevät nokeentuneet | eivät liene nokeentuneet | |
| passive | nokeennuttaneen | ei nokeennuttane | passive | lienee nokeennuttu | ei liene nokeennuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | nokeentua | present | nokeentuva | nokeennuttava | ||
| long 1st2 | nokeentuakseen | past | nokeentunut | nokeennuttu | ||
| 2nd | inessive1 | nokeentuessa | nokeennuttaessa | agent1, 3 | nokeentuma | |
| instructive | nokeentuen | — | negative | nokeentumaton | ||
| 3rd | inessive | nokeentumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | nokeentumasta | — | ||||
| illative | nokeentumaan | — | ||||
| adessive | nokeentumalla | — | ||||
| abessive | nokeentumatta | — | ||||
| instructive | nokeentuman | nokeennuttaman | ||||
| 4th | nominative | nokeentuminen | ||||
| partitive | nokeentumista | |||||
| 5th2 | nokeentumaisillaan | |||||