Definify.com
Definition 2025
poikennut
poikennut
Finnish
Verb
poikennut
- Past active participle of poiketa.
Declension
Inflection of poikennut (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | poikennut | poikenneet | |
genitive | poikenneen | poikenneiden poikenneitten |
|
partitive | poikennutta | poikenneita | |
illative | poikenneeseen | poikenneisiin poikenneihin |
|
singular | plural | ||
nominative | poikennut | poikenneet | |
accusative | nom. | poikennut | poikenneet |
gen. | poikenneen | ||
genitive | poikenneen | poikenneiden poikenneitten |
|
partitive | poikennutta | poikenneita | |
inessive | poikenneessa | poikenneissa | |
elative | poikenneesta | poikenneista | |
illative | poikenneeseen | poikenneisiin poikenneihin |
|
adessive | poikenneella | poikenneilla | |
ablative | poikenneelta | poikenneilta | |
allative | poikenneelle | poikenneille | |
essive | poikenneena | poikenneina | |
translative | poikenneeksi | poikenneiksi | |
instructive | — | poikennein | |
abessive | poikenneetta | poikenneitta | |
comitative | — | poikenneine |