Definify.com

Definition 2024


retku

retku

Finnish

Noun

retku

  1. scoundrel
  2. (chiefly in the plural) rags and tatters

Declension

Inflection of retku (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative retku retkut
genitive retkun retkujen
partitive retkua retkuja
illative retkuun retkuihin
singular plural
nominative retku retkut
accusative nom. retku retkut
gen. retkun
genitive retkun retkujen
partitive retkua retkuja
inessive retkussa retkuissa
elative retkusta retkuista
illative retkuun retkuihin
adessive retkulla retkuilla
ablative retkulta retkuilta
allative retkulle retkuille
essive retkuna retkuina
translative retkuksi retkuiksi
instructive retkuin
abessive retkutta retkuitta
comitative retkuineen