Definify.com
Definition 2024
riivattu
riivattu
Finnish
Adjective
riivattu (comparative riivatumpi, superlative riivatuin)
Declension
| Inflection of riivattu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | riivattu | riivatut | |
| genitive | riivatun | riivattujen | |
| partitive | riivattua | riivattuja | |
| illative | riivattuun | riivattuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | riivattu | riivatut | |
| accusative | nom. | riivattu | riivatut |
| gen. | riivatun | ||
| genitive | riivatun | riivattujen | |
| partitive | riivattua | riivattuja | |
| inessive | riivatussa | riivatuissa | |
| elative | riivatusta | riivatuista | |
| illative | riivattuun | riivattuihin | |
| adessive | riivatulla | riivatuilla | |
| ablative | riivatulta | riivatuilta | |
| allative | riivatulle | riivatuille | |
| essive | riivattuna | riivattuina | |
| translative | riivatuksi | riivatuiksi | |
| instructive | — | riivatuin | |
| abessive | riivatutta | riivatuitta | |
| comitative | — | riivattuine | |
Verb
riivattu
- Past passive participle of riivata.