Definify.com
Definition 2024
rikkumaton
rikkumaton
Finnish
Adjective
rikkumaton (not comparable)
Declension
Inflection of rikkumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | rikkumaton | rikkumattomat | |
genitive | rikkumattoman | rikkumattomien | |
partitive | rikkumatonta | rikkumattomia | |
illative | rikkumattomaan | rikkumattomiin | |
singular | plural | ||
nominative | rikkumaton | rikkumattomat | |
accusative | nom. | rikkumaton | rikkumattomat |
gen. | rikkumattoman | ||
genitive | rikkumattoman | rikkumattomien rikkumatontenrare |
|
partitive | rikkumatonta | rikkumattomia | |
inessive | rikkumattomassa | rikkumattomissa | |
elative | rikkumattomasta | rikkumattomista | |
illative | rikkumattomaan | rikkumattomiin | |
adessive | rikkumattomalla | rikkumattomilla | |
ablative | rikkumattomalta | rikkumattomilta | |
allative | rikkumattomalle | rikkumattomille | |
essive | rikkumattomana | rikkumattomina | |
translative | rikkumattomaksi | rikkumattomiksi | |
instructive | — | rikkumattomin | |
abessive | rikkumattomatta | rikkumattomitta | |
comitative | — | rikkumattomine |