Definify.com
Definition 2024
särpiä
särpiä
Finnish
Verb
särpiä
- Synonym of ryystää
Conjugation
| Inflection of särpiä (Kotus type 61/sallia, p-v gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särvin | en särvi | 1st sing. | olen särpinyt | en ole särpinyt | |
| 2nd sing. | särvit | et särvi | 2nd sing. | olet särpinyt | et ole särpinyt | |
| 3rd sing. | särpii | ei särvi | 3rd sing. | on särpinyt | ei ole särpinyt | |
| 1st plur. | särvimme | emme särvi | 1st plur. | olemme särpineet | emme ole särpineet | |
| 2nd plur. | särvitte | ette särvi | 2nd plur. | olette särpineet | ette ole särpineet | |
| 3rd plur. | särpivät | eivät särvi | 3rd plur. | ovat särpineet | eivät ole särpineet | |
| passive | särvitään | ei särvitä | passive | on särvitty | ei ole särvitty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särvin | en särpinyt | 1st sing. | olin särpinyt | en ollut särpinyt | |
| 2nd sing. | särvit | et särpinyt | 2nd sing. | olit särpinyt | et ollut särpinyt | |
| 3rd sing. | särpi | ei särpinyt | 3rd sing. | oli särpinyt | ei ollut särpinyt | |
| 1st plur. | särvimme | emme särpineet | 1st plur. | olimme särpineet | emme olleet särpineet | |
| 2nd plur. | särvitte | ette särpineet | 2nd plur. | olitte särpineet | ette olleet särpineet | |
| 3rd plur. | särpivät | eivät särpineet | 3rd plur. | olivat särpineet | eivät olleet särpineet | |
| passive | särvittiin | ei särvitty | passive | oli särvitty | ei ollut särvitty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särpisin | en särpisi | 1st sing. | olisin särpinyt | en olisi särpinyt | |
| 2nd sing. | särpisit | et särpisi | 2nd sing. | olisit särpinyt | et olisi särpinyt | |
| 3rd sing. | särpisi | ei särpisi | 3rd sing. | olisi särpinyt | ei olisi särpinyt | |
| 1st plur. | särpisimme | emme särpisi | 1st plur. | olisimme särpineet | emme olisi särpineet | |
| 2nd plur. | särpisitte | ette särpisi | 2nd plur. | olisitte särpineet | ette olisi särpineet | |
| 3rd plur. | särpisivät | eivät särpisi | 3rd plur. | olisivat särpineet | eivät olisi särpineet | |
| passive | särvittäisiin | ei särvittäisi | passive | olisi särvitty | ei olisi särvitty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | särvi | älä särvi | 2nd sing. | ole särpinyt | älä ole särpinyt | |
| 3rd sing. | särpiköön | älköön särpikö | 3rd sing. | olkoon särpinyt | älköön olko särpinyt | |
| 1st plur. | särpikäämme | älkäämme särpikö | 1st plur. | olkaamme särpineet | älkäämme olko särpineet | |
| 2nd plur. | särpikää | älkää särpikö | 2nd plur. | olkaa särpineet | älkää olko särpineet | |
| 3rd plur. | särpikööt | älkööt särpikö | 3rd plur. | olkoot särpineet | älkööt olko särpineet | |
| passive | särvittäköön | älköön särvittäkö | passive | olkoon särvitty | älköön olko särvitty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särpinen | en särpine | 1st sing. | lienen särpinyt | en liene särpinyt | |
| 2nd sing. | särpinet | et särpine | 2nd sing. | lienet särpinyt | et liene särpinyt | |
| 3rd sing. | särpinee | ei särpine | 3rd sing. | lienee särpinyt | ei liene särpinyt | |
| 1st plur. | särpinemme | emme särpine | 1st plur. | lienemme särpineet | emme liene särpineet | |
| 2nd plur. | särpinette | ette särpine | 2nd plur. | lienette särpineet | ette liene särpineet | |
| 3rd plur. | särpinevät | eivät särpine | 3rd plur. | lienevät särpineet | eivät liene särpineet | |
| passive | särvittäneen | ei särvittäne | passive | lienee särvitty | ei liene särvitty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | särpiä | present | särpivä | särvittävä | ||
| long 1st2 | särpiäkseen | past | särpinyt | särvitty | ||
| 2nd | inessive1 | särpiessä | särvittäessä | agent1, 3 | särpimä | |
| instructive | särpien | — | negative | särpimätön | ||
| 3rd | inessive | särpimässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | särpimästä | — | ||||
| illative | särpimään | — | ||||
| adessive | särpimällä | — | ||||
| abessive | särpimättä | — | ||||
| instructive | särpimän | särvittämän | ||||
| 4th | nominative | särpiminen | ||||
| partitive | särpimistä | |||||
| 5th2 | särpimäisillään | |||||