Definify.com
Definition 2024
tavoittelu
tavoittelu
Finnish
Noun
tavoittelu
- action noun of the verb tavoitella
Declension
Inflection of tavoittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tavoittelu | tavoittelut | |
genitive | tavoittelun | tavoittelujen tavoitteluiden tavoitteluitten |
|
partitive | tavoittelua | tavoitteluja tavoitteluita |
|
illative | tavoitteluun | tavoitteluihin | |
singular | plural | ||
nominative | tavoittelu | tavoittelut | |
accusative | nom. | tavoittelu | tavoittelut |
gen. | tavoittelun | ||
genitive | tavoittelun | tavoittelujen tavoitteluiden tavoitteluitten |
|
partitive | tavoittelua | tavoitteluja tavoitteluita |
|
inessive | tavoittelussa | tavoitteluissa | |
elative | tavoittelusta | tavoitteluista | |
illative | tavoitteluun | tavoitteluihin | |
adessive | tavoittelulla | tavoitteluilla | |
ablative | tavoittelulta | tavoitteluilta | |
allative | tavoittelulle | tavoitteluille | |
essive | tavoitteluna | tavoitteluina | |
translative | tavoitteluksi | tavoitteluiksi | |
instructive | — | tavoitteluin | |
abessive | tavoittelutta | tavoitteluitta | |
comitative | — | tavoitteluineen |