Definify.com
Definition 2024
valta
valta
See also: välta
Asturian
Verb
valta
Finnish
(index va)
Etymology
From a Germanic language, compare Swedish våld and German Gewalt. The first New Testament in Finnish, Se Wsi Testamenti from 1548 uses form "walda".
Noun
valta
- power, authority, rule
- as modifier in compound term main, principal
- valtakatu = main street
- valtaväylä = mainstream
- (in compound nouns) country, state
- Yhdysvallat = United States
- Itävalta (from German Österreich) = Austria
Declension
Inflection of valta (Kotus type 9/kala, lt-ll gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | valta | vallat | |
genitive | vallan | valtojen | |
partitive | valtaa | valtoja | |
illative | valtaan | valtoihin | |
singular | plural | ||
nominative | valta | vallat | |
accusative | nom. | valta | vallat |
gen. | vallan | ||
genitive | vallan | valtojen valtainrare |
|
partitive | valtaa | valtoja | |
inessive | vallassa | valloissa | |
elative | vallasta | valloista | |
illative | valtaan | valtoihin | |
adessive | vallalla | valloilla | |
ablative | vallalta | valloilta | |
allative | vallalle | valloille | |
essive | valtana | valtoina | |
translative | vallaksi | valloiksi | |
instructive | — | valloin | |
abessive | vallatta | valloitta | |
comitative | — | valtoineen |
Derived terms
Compounds
- Itävalta
- kansanvalta
- suurvalta
- tasavalta
- vaikutusvalta
- valtakunta
- valtameri
- valtaosa
- valtapiiri
- valtasuoni
- valtatie
- valtavirta
- väkivalta
- Yhdysvallat