Definify.com
Definition 2024
vankka
vankka
Finnish
Adjective
vankka (comparative vankempi, superlative vankin)
Declension
| Inflection of vankka (Kotus type 10/koira, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | vankka | vankat | |
| genitive | vankan | vankkien | |
| partitive | vankkaa | vankkia | |
| illative | vankkaan | vankkiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | vankka | vankat | |
| accusative | nom. | vankka | vankat |
| gen. | vankan | ||
| genitive | vankan | vankkien vankkainrare |
|
| partitive | vankkaa | vankkia | |
| inessive | vankassa | vankissa | |
| elative | vankasta | vankista | |
| illative | vankkaan | vankkiin | |
| adessive | vankalla | vankilla | |
| ablative | vankalta | vankilta | |
| allative | vankalle | vankille | |
| essive | vankkana | vankkina | |
| translative | vankaksi | vankiksi | |
| instructive | — | vankin | |
| abessive | vankatta | vankitta | |
| comitative | — | vankkine | |