Definify.com

Definition 2024


Hannele

Hannele

Finnish

Proper noun

Hannele

  1. A female given name.
    • 1918 Eino Kalima, Hannele, WSOY (translation of Gerhart Hauptmann's Hanneles Himmelfahrt), page 67:
      Ah, onpa hän kaunis! Kukas hän on? Matternin Hanneleko? Matternin Hannele? Sitä en usko.
    • 1988 Tytti Seessalo, Mutku, Arthouse, ISBN 951-96135-8-7, page 141:
      ―Äiti! tuhahdan ja se ärtyilee miksen voi sanoa sitä "Hanneleksi", mutta mä en voi. Hanneleita on maailma piukassa, mutta mulla on vaan yks äiti, mamma. Mä olen joskus kellinyt mun äidin vatsassa ja muut Hannelet saa olla miten lystää.

Declension

Inflection of Hannele (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative Hannele Hannelet
genitive Hannelen Hannelejen
partitive Hannelea Hanneleja
illative Hanneleen Hanneleihin
singular plural
nominative Hannele Hannelet
accusative nom. Hannele Hannelet
gen. Hannelen
genitive Hannelen Hannelejen
Hanneleinrare
partitive Hannelea Hanneleja
inessive Hannelessa Hanneleissa
elative Hannelesta Hanneleista
illative Hanneleen Hanneleihin
adessive Hannelella Hanneleilla
ablative Hannelelta Hanneleilta
allative Hannelelle Hanneleille
essive Hannelena Hanneleina
translative Hanneleksi Hanneleiksi
instructive Hannelein
abessive Hanneletta Hanneleitta
comitative Hanneleineen

Usage notes

  • Popular in Finland from the 1950s to the 1970s, particularly as a middle name.