Definify.com
Definition 2024
Henri
Henri
Finnish
Etymology
20th century loan from French Henri, or a phonetic rendering of English Henry.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhenri/
- Hyphenation: Hen‧ri
Proper noun
Henri
- A male given name.
- 2007 Esa Sariola, Valtakirja, ISBN 978-951-1-22151-7, page 5:
- Inkeri kirkui riemusta ja kiipesi takaisin omalle pihalleen, otti muovilapion käteen ja hyökkäsi taas takaisin, yritti möristä sillä tavalla syvästi kuin pikku tyttö nyt mörisee, toisteli nopeaan minun nimeäni, Henri, Henri, Henrihenrihenri ja sai sen kuulostamaan huonosti käynnistyvän auton starttimoottorilta, ja minä menin linnaan turvaan.
- 2009 Tero Liukkonen, Toivomuspuu, Gummerus, ISBN 9789512079865, page 78:
- Sen kaverit nimittää sitä Hekaksi tai Hessuksi tai Henkaksi, mutta mä sanon sitä aina Henriksi, koska sen oikea nimi kuvastaa jotenkin sen aatelista luonnetta.
- 2007 Esa Sariola, Valtakirja, ISBN 978-951-1-22151-7, page 5:
Declension
Inflection of Henri (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Henri | Henrit | |
genitive | Henrin | Henrien | |
partitive | Henriä | Henrejä | |
illative | Henriin | Henreihin | |
singular | plural | ||
nominative | Henri | Henrit | |
accusative | nom. | Henri | Henrit |
gen. | Henrin | ||
genitive | Henrin | Henrien | |
partitive | Henriä | Henrejä | |
inessive | Henrissä | Henreissä | |
elative | Henristä | Henreistä | |
illative | Henriin | Henreihin | |
adessive | Henrillä | Henreillä | |
ablative | Henriltä | Henreiltä | |
allative | Henrille | Henreille | |
essive | Henrinä | Henreinä | |
translative | Henriksi | Henreiksi | |
instructive | — | Henrein | |
abessive | Henrittä | Henreittä | |
comitative | — | Henreineen |