Estonian

Proper noun

Hilja

1. A female given name.

Finnish

Etymology

19th century coinage from hiljainen ‎(“quiet”).

Pronunciation

• Hyphenation: Hil‧ja
• Rhymes: -iljɑ
• IPA^(key): /ˈhiljɑ/

Proper noun

Hilja

1. A female given name.
   • 1974 Eeva Joenpelto, Vetää kaikista ovista, WSOY (1997) ISBN 951-0-22168-6, page 15:

     Isä meni ja Viano o siäl viäl. Koton Hilja ja mää vaa. Saatana, mimmoset nimekki lorteil. Annoin hyväs uskos. Ny sitä voijeisis kiroo täräyttää koko maaliman.

   • 2016 Leena Lehtolainen, Tiikerinsilmä, Tammi, ISBN 978-951-31-9098-9, pages 50-51:

     - - - Olen siis Lovisa. Johnson ojensi kätensä, ja sen ote oli luinen mutta jämäkkä.

     - Hilja.

     - Nimi ei ole tavallinen ikäiselläsi. Miksi sinut ristittiin siten?

     - Ei aavistustakaan. Vanhempani eivät olleet kertomassa, ja enoni Jari, joka kasvatti minut, ei tiennyt muuta kuin että isän suvussa oli ollut tämän nimisiä. Kyllähän siitä kouluaikoina koetettiin vinoilla, mutta se loppui lyhyeen.

Declension

Usage notes

• Popular at the end of the 19th century.