Definify.com
Definition 2024
Konsta
Konsta
Finnish
Proper noun
Konsta
- A male given name.
- 1952 Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija, WSOY(1974), ISBN 951006520X, page 223:
- —Nimihän se on Konstakin, hän ajatteli astellessaan. —Setti tai Aate olisi terävämpi nimi lausuttavaksi. Noo, onhan tuo aika kulunut Konsta-nimisenä ihmisenä, puolen vuosisataa jo. Anselmi on mielestäni mölömpi nimi kuin Konsta.
- 1952 Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija, WSOY(1974), ISBN 951006520X, page 223:
Declension
Inflection of Konsta (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Konsta | Konstat | |
genitive | Konstan | Konstien | |
partitive | Konstaa | Konstia | |
illative | Konstaan | Konstiin | |
singular | plural | ||
nominative | Konsta | Konstat | |
accusative | nom. | Konsta | Konstat |
gen. | Konstan | ||
genitive | Konstan | Konstien Konstainrare |
|
partitive | Konstaa | Konstia | |
inessive | Konstassa | Konstissa | |
elative | Konstasta | Konstista | |
illative | Konstaan | Konstiin | |
adessive | Konstalla | Konstilla | |
ablative | Konstalta | Konstilta | |
allative | Konstalle | Konstille | |
essive | Konstana | Konstina | |
translative | Konstaksi | Konstiksi | |
instructive | — | Konstin | |
abessive | Konstatta | Konstitta | |
comitative | — | Konstineen |