Definify.com

Definition 2024


ainutkertainen

ainutkertainen

Finnish

Adjective

ainutkertainen (comparative ainutkertaisempi, superlative ainutkertaisin)

  1. Unique (one that occurs only once).

Declension

Inflection of ainutkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ainutkertainen ainutkertaiset
genitive ainutkertaisen ainutkertaisten
ainutkertaisien
partitive ainutkertaista ainutkertaisia
illative ainutkertaiseen ainutkertaisiin
singular plural
nominative ainutkertainen ainutkertaiset
accusative nom. ainutkertainen ainutkertaiset
gen. ainutkertaisen
genitive ainutkertaisen ainutkertaisten
ainutkertaisien
partitive ainutkertaista ainutkertaisia
inessive ainutkertaisessa ainutkertaisissa
elative ainutkertaisesta ainutkertaisista
illative ainutkertaiseen ainutkertaisiin
adessive ainutkertaisella ainutkertaisilla
ablative ainutkertaiselta ainutkertaisilta
allative ainutkertaiselle ainutkertaisille
essive ainutkertaisena ainutkertaisina
translative ainutkertaiseksi ainutkertaisiksi
instructive ainutkertaisin
abessive ainutkertaisetta ainutkertaisitta
comitative ainutkertaisine