Definify.com
Definition 2024
erikois-
erikoinen
Finnish
(index er)
Adjective
erikoinen (comparative erikoisempi, superlative erikoisin)
- Special, exceptional, out of the ordinary.
- Peculiar, odd, strange.
- Distinctive, characteristic, particular, typical.
- Specific, especial, certain, own.
Declension
Inflection of erikoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | erikoinen | erikoiset | |
genitive | erikoisen | erikoisten erikoisien |
|
partitive | erikoista | erikoisia | |
illative | erikoiseen | erikoisiin | |
singular | plural | ||
nominative | erikoinen | erikoiset | |
accusative | nom. | erikoinen | erikoiset |
gen. | erikoisen | ||
genitive | erikoisen | erikoisten erikoisien |
|
partitive | erikoista | erikoisia | |
inessive | erikoisessa | erikoisissa | |
elative | erikoisesta | erikoisista | |
illative | erikoiseen | erikoisiin | |
adessive | erikoisella | erikoisilla | |
ablative | erikoiselta | erikoisilta | |
allative | erikoiselle | erikoisille | |
essive | erikoisena | erikoisina | |
translative | erikoiseksi | erikoisiksi | |
instructive | — | erikoisin | |
abessive | erikoisetta | erikoisitta | |
comitative | — | erikoisine |
Usage notes
- In the meaning "specific/especial/certain/own", the stem erikois- of this adjective is often added to the main word instead of the full adjective.
Synonyms
- (exceptional): poikkeuksellinen
- (peculiar, odd, strange): omituinen, omalaatuinen
- (distinctive, chracteristic): luonteenomainen
- (specific, especial, certain): vartavastinen
Derived terms
- verbs: erikoistaa
- verbs: erikoistua
- expressions: erikoista kyllä