Definify.com
Definition 2024
häntä
häntä
Finnish
(index hä)
Noun
häntä
- (anatomy) a narrow tail (e.g., of most mammals)
- Koiralla on häntä, mutta linnulla ei.
- Dogs have a [narrow] tail, but birds do not.
- Koiralla on häntä, mutta linnulla ei.
- back
Declension
Inflection of häntä (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | häntä | hännät | |
genitive | hännän | häntien | |
partitive | häntää | häntiä | |
illative | häntään | häntiin | |
singular | plural | ||
nominative | häntä | hännät | |
accusative | nom. | häntä | hännät |
gen. | hännän | ||
genitive | hännän | häntien häntäinrare |
|
partitive | häntää | häntiä | |
inessive | hännässä | hännissä | |
elative | hännästä | hännistä | |
illative | häntään | häntiin | |
adessive | hännällä | hännillä | |
ablative | hännältä | hänniltä | |
allative | hännälle | hännille | |
essive | häntänä | häntinä | |
translative | hännäksi | hänniksi | |
instructive | — | hännin | |
abessive | hännättä | hännittä | |
comitative | — | häntineen |
Derived terms
See also
- pyrstö (wide tail, e.g., of fish and birds)
Etymology 2
Pronoun
häntä
- Partitive form of hän.