Definify.com
Definition 2025
hankaloitua
hankaloitua
Finnish
Verb
hankaloitua
- (intransitive) To become (more) complicated.
Conjugation
| Inflection of hankaloitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hankaloidun | en hankaloidu | 1st sing. | olen hankaloitunut | en ole hankaloitunut | |
| 2nd sing. | hankaloidut | et hankaloidu | 2nd sing. | olet hankaloitunut | et ole hankaloitunut | |
| 3rd sing. | hankaloituu | ei hankaloidu | 3rd sing. | on hankaloitunut | ei ole hankaloitunut | |
| 1st plur. | hankaloidumme | emme hankaloidu | 1st plur. | olemme hankaloituneet | emme ole hankaloituneet | |
| 2nd plur. | hankaloidutte | ette hankaloidu | 2nd plur. | olette hankaloituneet | ette ole hankaloituneet | |
| 3rd plur. | hankaloituvat | eivät hankaloidu | 3rd plur. | ovat hankaloituneet | eivät ole hankaloituneet | |
| passive | hankaloidutaan | ei hankaloiduta | passive | on hankaloiduttu | ei ole hankaloiduttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hankaloiduin | en hankaloitunut | 1st sing. | olin hankaloitunut | en ollut hankaloitunut | |
| 2nd sing. | hankaloiduit | et hankaloitunut | 2nd sing. | olit hankaloitunut | et ollut hankaloitunut | |
| 3rd sing. | hankaloitui | ei hankaloitunut | 3rd sing. | oli hankaloitunut | ei ollut hankaloitunut | |
| 1st plur. | hankaloiduimme | emme hankaloituneet | 1st plur. | olimme hankaloituneet | emme olleet hankaloituneet | |
| 2nd plur. | hankaloiduitte | ette hankaloituneet | 2nd plur. | olitte hankaloituneet | ette olleet hankaloituneet | |
| 3rd plur. | hankaloituivat | eivät hankaloituneet | 3rd plur. | olivat hankaloituneet | eivät olleet hankaloituneet | |
| passive | hankaloiduttiin | ei hankaloiduttu | passive | oli hankaloiduttu | ei ollut hankaloiduttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hankaloituisin | en hankaloituisi | 1st sing. | olisin hankaloitunut | en olisi hankaloitunut | |
| 2nd sing. | hankaloituisit | et hankaloituisi | 2nd sing. | olisit hankaloitunut | et olisi hankaloitunut | |
| 3rd sing. | hankaloituisi | ei hankaloituisi | 3rd sing. | olisi hankaloitunut | ei olisi hankaloitunut | |
| 1st plur. | hankaloituisimme | emme hankaloituisi | 1st plur. | olisimme hankaloituneet | emme olisi hankaloituneet | |
| 2nd plur. | hankaloituisitte | ette hankaloituisi | 2nd plur. | olisitte hankaloituneet | ette olisi hankaloituneet | |
| 3rd plur. | hankaloituisivat | eivät hankaloituisi | 3rd plur. | olisivat hankaloituneet | eivät olisi hankaloituneet | |
| passive | hankaloiduttaisiin | ei hankaloiduttaisi | passive | olisi hankaloiduttu | ei olisi hankaloiduttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | hankaloidu | älä hankaloidu | 2nd sing. | ole hankaloitunut | älä ole hankaloitunut | |
| 3rd sing. | hankaloitukoon | älköön hankaloituko | 3rd sing. | olkoon hankaloitunut | älköön olko hankaloitunut | |
| 1st plur. | hankaloitukaamme | älkäämme hankaloituko | 1st plur. | olkaamme hankaloituneet | älkäämme olko hankaloituneet | |
| 2nd plur. | hankaloitukaa | älkää hankaloituko | 2nd plur. | olkaa hankaloituneet | älkää olko hankaloituneet | |
| 3rd plur. | hankaloitukoot | älkööt hankaloituko | 3rd plur. | olkoot hankaloituneet | älkööt olko hankaloituneet | |
| passive | hankaloiduttakoon | älköön hankaloiduttako | passive | olkoon hankaloiduttu | älköön olko hankaloiduttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hankaloitunen | en hankaloitune | 1st sing. | lienen hankaloitunut | en liene hankaloitunut | |
| 2nd sing. | hankaloitunet | et hankaloitune | 2nd sing. | lienet hankaloitunut | et liene hankaloitunut | |
| 3rd sing. | hankaloitunee | ei hankaloitune | 3rd sing. | lienee hankaloitunut | ei liene hankaloitunut | |
| 1st plur. | hankaloitunemme | emme hankaloitune | 1st plur. | lienemme hankaloituneet | emme liene hankaloituneet | |
| 2nd plur. | hankaloitunette | ette hankaloitune | 2nd plur. | lienette hankaloituneet | ette liene hankaloituneet | |
| 3rd plur. | hankaloitunevat | eivät hankaloitune | 3rd plur. | lienevät hankaloituneet | eivät liene hankaloituneet | |
| passive | hankaloiduttaneen | ei hankaloiduttane | passive | lienee hankaloiduttu | ei liene hankaloiduttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | hankaloitua | present | hankaloituva | hankaloiduttava | ||
| long 1st2 | hankaloituakseen | past | hankaloitunut | hankaloiduttu | ||
| 2nd | inessive1 | hankaloituessa | hankaloiduttaessa | agent1, 3 | hankaloituma | |
| instructive | hankaloituen | — | negative | hankaloitumaton | ||
| 3rd | inessive | hankaloitumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | hankaloitumasta | — | ||||
| illative | hankaloitumaan | — | ||||
| adessive | hankaloitumalla | — | ||||
| abessive | hankaloitumatta | — | ||||
| instructive | hankaloituman | hankaloiduttaman | ||||
| 4th | nominative | hankaloituminen | ||||
| partitive | hankaloitumista | |||||
| 5th2 | hankaloitumaisillaan | |||||