Definify.com
Definition 2024
hellitä
hellitä
Finnish
Verb
hellitä
- (intransitive) To make it (in time), arrive (in time), reach (in time) ((to/at/in) a place = allative or illative).
- (intransitive) To come loose/free/off.
- (intransitive, monopersonal) ablative + 3rd-pers. singular + nominative/partitive = to consent to give, have the generosity to give.
Conjugation
Inflection of hellitä (Kotus type 75/selvitä, lt-ll gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | heltiän | en heltiä | 1st sing. | olen hellinnyt | en ole hellinnyt | |
2nd sing. | heltiät | et heltiä | 2nd sing. | olet hellinnyt | et ole hellinnyt | |
3rd sing. | heltiää | ei heltiä | 3rd sing. | on hellinnyt | ei ole hellinnyt | |
1st plur. | heltiämme | emme heltiä | 1st plur. | olemme hellinneet | emme ole hellinneet | |
2nd plur. | heltiätte | ette heltiä | 2nd plur. | olette hellinneet | ette ole hellinneet | |
3rd plur. | heltiävät | eivät heltiä | 3rd plur. | ovat hellinneet | eivät ole hellinneet | |
passive | hellitään | ei hellitä | passive | on hellitty | ei ole hellitty | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | heltisin | en hellinnyt | 1st sing. | olin hellinnyt | en ollut hellinnyt | |
2nd sing. | heltisit | et hellinnyt | 2nd sing. | olit hellinnyt | et ollut hellinnyt | |
3rd sing. | heltisi | ei hellinnyt | 3rd sing. | oli hellinnyt | ei ollut hellinnyt | |
1st plur. | heltisimme | emme hellinneet | 1st plur. | olimme hellinneet | emme olleet hellinneet | |
2nd plur. | heltisitte | ette hellinneet | 2nd plur. | olitte hellinneet | ette olleet hellinneet | |
3rd plur. | heltisivät | eivät hellinneet | 3rd plur. | olivat hellinneet | eivät olleet hellinneet | |
passive | hellittiin | ei hellitty | passive | oli hellitty | ei ollut hellitty | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | heltiäisin | en heltiäisi | 1st sing. | olisin hellinnyt | en olisi hellinnyt | |
2nd sing. | heltiäisit | et heltiäisi | 2nd sing. | olisit hellinnyt | et olisi hellinnyt | |
3rd sing. | heltiäisi | ei heltiäisi | 3rd sing. | olisi hellinnyt | ei olisi hellinnyt | |
1st plur. | heltiäisimme | emme heltiäisi | 1st plur. | olisimme hellinneet | emme olisi hellinneet | |
2nd plur. | heltiäisitte | ette heltiäisi | 2nd plur. | olisitte hellinneet | ette olisi hellinneet | |
3rd plur. | heltiäisivät | eivät heltiäisi | 3rd plur. | olisivat hellinneet | eivät olisi hellinneet | |
passive | hellittäisiin | ei hellittäisi | passive | olisi hellitty | ei olisi hellitty | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | heltiä | älä heltiä | 2nd sing. | ole hellinnyt | älä ole hellinnyt | |
3rd sing. | hellitköön | älköön hellitkö | 3rd sing. | olkoon hellinnyt | älköön olko hellinnyt | |
1st plur. | hellitkäämme | älkäämme hellitkö | 1st plur. | olkaamme hellinneet | älkäämme olko hellinneet | |
2nd plur. | hellitkää | älkää hellitkö | 2nd plur. | olkaa hellinneet | älkää olko hellinneet | |
3rd plur. | hellitkööt | älkööt hellitkö | 3rd plur. | olkoot hellinneet | älkööt olko hellinneet | |
passive | hellittäköön | älköön hellittäkö | passive | olkoon hellitty | älköön olko hellitty | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | hellinnen | en hellinne | 1st sing. | lienen hellinnyt | en liene hellinnyt | |
2nd sing. | hellinnet | et hellinne | 2nd sing. | lienet hellinnyt | et liene hellinnyt | |
3rd sing. | hellinnee | ei hellinne | 3rd sing. | lienee hellinnyt | ei liene hellinnyt | |
1st plur. | hellinnemme | emme hellinne | 1st plur. | lienemme hellinneet | emme liene hellinneet | |
2nd plur. | hellinnette | ette hellinne | 2nd plur. | lienette hellinneet | ette liene hellinneet | |
3rd plur. | hellinnevät | eivät hellinne | 3rd plur. | lienevät hellinneet | eivät liene hellinneet | |
passive | hellittäneen | ei hellittäne | passive | lienee hellitty | ei liene hellitty | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | hellitä | present | heltiävä | hellittävä | ||
long 1st2 | hellitäkseen | past | hellinnyt | hellitty | ||
2nd | inessive1 | hellitessä | hellittäessä | agent1, 3 | heltiämä | |
instructive | helliten | — | negative | heltiämätön | ||
3rd | inessive | heltiämässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | heltiämästä | — | ||||
illative | heltiämään | — | ||||
adessive | heltiämällä | — | ||||
abessive | heltiämättä | — | ||||
instructive | heltiämän | hellittämän | ||||
4th | nominative | heltiäminen | ||||
partitive | heltiämistä | |||||
5th2 | heltiämäisillään |
Synonyms
Derived terms
- verbs: causative hellittää
Etymology 2
Verb
hellitä
- Indicative present connegative form of hellittää.
- Second-person singular imperative present form of hellittää.
- Second-person singular imperative present connegative form of hellittää.
Verb
hellitä
- Impersonal indicative present connegative form of helliä.