Definify.com
Definition 2024
hoiketa
hoiketa
Finnish
Verb
hoiketa
- (intransitive) To become slimmer.
Conjugation
| Inflection of hoiketa (Kotus type 72/vanheta, kk-k gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hoikkenen | en hoikkene | 1st sing. | olen hoikennut | en ole hoikennut | |
| 2nd sing. | hoikkenet | et hoikkene | 2nd sing. | olet hoikennut | et ole hoikennut | |
| 3rd sing. | hoikkenee | ei hoikkene | 3rd sing. | on hoikennut | ei ole hoikennut | |
| 1st plur. | hoikkenemme | emme hoikkene | 1st plur. | olemme hoikenneet | emme ole hoikenneet | |
| 2nd plur. | hoikkenette | ette hoikkene | 2nd plur. | olette hoikenneet | ette ole hoikenneet | |
| 3rd plur. | hoikkenevat | eivät hoikkene | 3rd plur. | ovat hoikenneet | eivät ole hoikenneet | |
| passive | hoiketaan | ei hoiketa | passive | on hoikettu | ei ole hoikettu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hoikkenin | en hoikennut | 1st sing. | olin hoikennut | en ollut hoikennut | |
| 2nd sing. | hoikkenit | et hoikennut | 2nd sing. | olit hoikennut | et ollut hoikennut | |
| 3rd sing. | hoikkeni | ei hoikennut | 3rd sing. | oli hoikennut | ei ollut hoikennut | |
| 1st plur. | hoikkenimme | emme hoikenneet | 1st plur. | olimme hoikenneet | emme olleet hoikenneet | |
| 2nd plur. | hoikkenitte | ette hoikenneet | 2nd plur. | olitte hoikenneet | ette olleet hoikenneet | |
| 3rd plur. | hoikkenivat | eivät hoikenneet | 3rd plur. | olivat hoikenneet | eivät olleet hoikenneet | |
| passive | hoikettiin | ei hoikettu | passive | oli hoikettu | ei ollut hoikettu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hoikkenisin | en hoikkenisi | 1st sing. | olisin hoikennut | en olisi hoikennut | |
| 2nd sing. | hoikkenisit | et hoikkenisi | 2nd sing. | olisit hoikennut | et olisi hoikennut | |
| 3rd sing. | hoikkenisi | ei hoikkenisi | 3rd sing. | olisi hoikennut | ei olisi hoikennut | |
| 1st plur. | hoikkenisimme | emme hoikkenisi | 1st plur. | olisimme hoikenneet | emme olisi hoikenneet | |
| 2nd plur. | hoikkenisitte | ette hoikkenisi | 2nd plur. | olisitte hoikenneet | ette olisi hoikenneet | |
| 3rd plur. | hoikkenisivat | eivät hoikkenisi | 3rd plur. | olisivat hoikenneet | eivät olisi hoikenneet | |
| passive | hoikettaisiin | ei hoikettaisi | passive | olisi hoikettu | ei olisi hoikettu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | hoikkene | älä hoikkene | 2nd sing. | ole hoikennut | älä ole hoikennut | |
| 3rd sing. | hoiketkoon | älköön hoiketko | 3rd sing. | olkoon hoikennut | älköön olko hoikennut | |
| 1st plur. | hoiketkaamme | älkäämme hoiketko | 1st plur. | olkaamme hoikenneet | älkäämme olko hoikenneet | |
| 2nd plur. | hoiketkaa | älkää hoiketko | 2nd plur. | olkaa hoikenneet | älkää olko hoikenneet | |
| 3rd plur. | hoiketkoot | älkööt hoiketko | 3rd plur. | olkoot hoikenneet | älkööt olko hoikenneet | |
| passive | hoikettakoon | älköön hoikettako | passive | olkoon hoikettu | älköön olko hoikettu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hoikennen | en hoikenne | 1st sing. | lienen hoikennut | en liene hoikennut | |
| 2nd sing. | hoikennet | et hoikenne | 2nd sing. | lienet hoikennut | et liene hoikennut | |
| 3rd sing. | hoikennee | ei hoikenne | 3rd sing. | lienee hoikennut | ei liene hoikennut | |
| 1st plur. | hoikennemme | emme hoikenne | 1st plur. | lienemme hoikenneet | emme liene hoikenneet | |
| 2nd plur. | hoikennette | ette hoikenne | 2nd plur. | lienette hoikenneet | ette liene hoikenneet | |
| 3rd plur. | hoikennevat | eivät hoikenne | 3rd plur. | lienevät hoikenneet | eivät liene hoikenneet | |
| passive | hoikettaneen | ei hoikettane | passive | lienee hoikettu | ei liene hoikettu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | hoiketa | present | hoikkeneva | hoikettava | ||
| long 1st2 | hoiketakseen | past | hoikennut | hoikettu | ||
| 2nd | inessive1 | hoiketessa | hoikettaessa | agent1, 3 | hoikkenema | |
| instructive | hoiketen | — | negative | hoikkenematon | ||
| 3rd | inessive | hoikkenemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | hoikkenemasta | — | ||||
| illative | hoikkenemaan | — | ||||
| adessive | hoikkenemalla | — | ||||
| abessive | hoikkenematta | — | ||||
| instructive | hoikkeneman | hoikettaman | ||||
| 4th | nominative | hoikkeneminen | ||||
| partitive | hoikkenemista | |||||
| 5th2 | hoikkenemaisillaan | |||||
Related terms
Anagrams
Veps
Etymology 1
Verb
hoiketa
Inflection
| Inflection | |||
|---|---|---|---|
| 1st infinitive | hoiketa | ||
| present indic. | hoikeneb | ||
| past indic. | hoikeni | ||
| present indicative |
past indicative |
imperative | |
| 1st singular | hoikenen | hoikenin | — |
| 2nd singular | hoikened | hoikenid | hoikene |
| 3rd singular | hoikeneb | hoikeni | ? |
| 1st plural | hoikenem | hoikenim | hoikekam |
| 2nd plural | hoikenet | hoikenit | hoikekat |
| 3rd plural | hoiketas hoikeneba |
hoikeniba | ? |
| sing. conneg.1 | hoikene | hoikenend | hoikene |
| plur. conneg. | hoikekoi | hoikenugoi | hoikekoi |
| present conditional |
past conditional |
potential | |
| 1st singular | hoikenižin | hoikenuižin | hoikenenen |
| 2nd singular | hoikenižid | hoikenuižid | hoikenened |
| 3rd singular | hoikeniži | hoikenuiži | hoikeneneb |
| 1st plural | hoikenižim | hoikenuižim | hoikenenem |
| 2nd plural | hoikenižit | hoikenuižit | hoikenenet |
| 3rd plural | hoikenižiba | hoikenuižiba | hoikeneneba |
| connegative | hoikeniži | hoikenuiži | hoikenene |
| non-finite forms | |||
| 1st infinitive | hoiketa | ||
| 2nd infinitive | 3rd infinitive | ||
| inessive | hoiketes | inessive | hoikenemas |
| instructive | hoiketen | illative | ? |
| participles | elative | hoikenemaspäi | |
| present active | hoikenii | adessive | hoikenemal |
| past active | hoikenu | abessive | hoikenemat |
| past passive | hoiketud | ||
Etymology 2
Verb
hoiketa
Inflection
| Inflection | |||
|---|---|---|---|
| 1st infinitive | hoiketa | ||
| present indic. | hoikendab | ||
| past indic. | hoikenzi | ||
| present indicative |
past indicative |
imperative | |
| 1st singular | hoikendan | hoikenzin | — |
| 2nd singular | hoikendad | hoikenzid | hoikenda |
| 3rd singular | hoikendab | hoikenzi | ? |
| 1st plural | hoikendam | hoikenzim | hoikekam |
| 2nd plural | hoikendat | hoikenzit | hoikekat |
| 3rd plural | hoiketas hoikendaba |
hoikenziba | ? |
| sing. conneg.1 | hoikenda | hoikendand | hoikenda |
| plur. conneg. | hoikekoi | hoikenugoi | hoikekoi |
| present conditional |
past conditional |
potential | |
| 1st singular | hoikendaižin | hoikenuižin | hoikendanen |
| 2nd singular | hoikendaižid | hoikenuižid | hoikendaned |
| 3rd singular | hoikendaiži | hoikenuiži | hoikendaneb |
| 1st plural | hoikendaižim | hoikenuižim | hoikendanem |
| 2nd plural | hoikendaižit | hoikenuižit | hoikendanet |
| 3rd plural | hoikendaižiba | hoikenuižiba | hoikendaneba |
| connegative | hoikendaiži | hoikenuiži | hoikendane |
| non-finite forms | |||
| 1st infinitive | hoiketa | ||
| 2nd infinitive | 3rd infinitive | ||
| inessive | hoiketes | inessive | hoikendamas |
| instructive | hoiketen | illative | ? |
| participles | elative | hoikendamaspäi | |
| present active | hoikendai | adessive | hoikendamal |
| past active | hoikenu | abessive | hoikendamat |
| past passive | hoiketud | ||
References
- Zajceva, N. G.; Mullonen, M. I. (2007), “утончать, утончаться”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary], Petrozavodsk: Periodika