Definify.com
Definition 2024
huikata
huikata
Finnish
Verb
huikata
- to call out (to vocalize audibly; announce)
Conjugation
| Inflection of huikata (Kotus type 73/salata, kk-k gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huikkaan | en huikkaa | 1st sing. | olen huikannut | en ole huikannut | |
| 2nd sing. | huikkaat | et huikkaa | 2nd sing. | olet huikannut | et ole huikannut | |
| 3rd sing. | huikkaa | ei huikkaa | 3rd sing. | on huikannut | ei ole huikannut | |
| 1st plur. | huikkaamme | emme huikkaa | 1st plur. | olemme huikanneet | emme ole huikanneet | |
| 2nd plur. | huikkaatte | ette huikkaa | 2nd plur. | olette huikanneet | ette ole huikanneet | |
| 3rd plur. | huikkaavat | eivät huikkaa | 3rd plur. | ovat huikanneet | eivät ole huikanneet | |
| passive | huikataan | ei huikata | passive | on huikattu | ei ole huikattu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huikkasin | en huikannut | 1st sing. | olin huikannut | en ollut huikannut | |
| 2nd sing. | huikkasit | et huikannut | 2nd sing. | olit huikannut | et ollut huikannut | |
| 3rd sing. | huikkasi | ei huikannut | 3rd sing. | oli huikannut | ei ollut huikannut | |
| 1st plur. | huikkasimme | emme huikanneet | 1st plur. | olimme huikanneet | emme olleet huikanneet | |
| 2nd plur. | huikkasitte | ette huikanneet | 2nd plur. | olitte huikanneet | ette olleet huikanneet | |
| 3rd plur. | huikkasivat | eivät huikanneet | 3rd plur. | olivat huikanneet | eivät olleet huikanneet | |
| passive | huikattiin | ei huikattu | passive | oli huikattu | ei ollut huikattu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huikkaisin | en huikkaisi | 1st sing. | olisin huikannut | en olisi huikannut | |
| 2nd sing. | huikkaisit | et huikkaisi | 2nd sing. | olisit huikannut | et olisi huikannut | |
| 3rd sing. | huikkaisi | ei huikkaisi | 3rd sing. | olisi huikannut | ei olisi huikannut | |
| 1st plur. | huikkaisimme | emme huikkaisi | 1st plur. | olisimme huikanneet | emme olisi huikanneet | |
| 2nd plur. | huikkaisitte | ette huikkaisi | 2nd plur. | olisitte huikanneet | ette olisi huikanneet | |
| 3rd plur. | huikkaisivat | eivät huikkaisi | 3rd plur. | olisivat huikanneet | eivät olisi huikanneet | |
| passive | huikattaisiin | ei huikattaisi | passive | olisi huikattu | ei olisi huikattu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | huikkaa | älä huikkaa | 2nd sing. | ole huikannut | älä ole huikannut | |
| 3rd sing. | huikatkoon | älköön huikatko | 3rd sing. | olkoon huikannut | älköön olko huikannut | |
| 1st plur. | huikatkaamme | älkäämme huikatko | 1st plur. | olkaamme huikanneet | älkäämme olko huikanneet | |
| 2nd plur. | huikatkaa | älkää huikatko | 2nd plur. | olkaa huikanneet | älkää olko huikanneet | |
| 3rd plur. | huikatkoot | älkööt huikatko | 3rd plur. | olkoot huikanneet | älkööt olko huikanneet | |
| passive | huikattakoon | älköön huikattako | passive | olkoon huikattu | älköön olko huikattu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huikannen | en huikanne | 1st sing. | lienen huikannut | en liene huikannut | |
| 2nd sing. | huikannet | et huikanne | 2nd sing. | lienet huikannut | et liene huikannut | |
| 3rd sing. | huikannee | ei huikanne | 3rd sing. | lienee huikannut | ei liene huikannut | |
| 1st plur. | huikannemme | emme huikanne | 1st plur. | lienemme huikanneet | emme liene huikanneet | |
| 2nd plur. | huikannette | ette huikanne | 2nd plur. | lienette huikanneet | ette liene huikanneet | |
| 3rd plur. | huikannevat | eivät huikanne | 3rd plur. | lienevät huikanneet | eivät liene huikanneet | |
| passive | huikattaneen | ei huikattane | passive | lienee huikattu | ei liene huikattu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | huikata | present | huikkaava | huikattava | ||
| long 1st2 | huikatakseen | past | huikannut | huikattu | ||
| 2nd | inessive1 | huikatessa | huikattaessa | agent1, 3 | huikkaama | |
| instructive | huikaten | — | negative | huikkaamaton | ||
| 3rd | inessive | huikkaamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | huikkaamasta | — | ||||
| illative | huikkaamaan | — | ||||
| adessive | huikkaamalla | — | ||||
| abessive | huikkaamatta | — | ||||
| instructive | huikkaaman | huikattaman | ||||
| 4th | nominative | huikkaaminen | ||||
| partitive | huikkaamista | |||||
| 5th2 | huikkaamaisillaan | |||||