Definify.com
Definition 2024
huokonen
huokonen
Finnish
Noun
huokonen
Declension
Inflection of huokonen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | huokonen | huokoset | |
genitive | huokosen | huokosten huokosien |
|
partitive | huokosta | huokosia | |
illative | huokoseen | huokosiin | |
singular | plural | ||
nominative | huokonen | huokoset | |
accusative | nom. | huokonen | huokoset |
gen. | huokosen | ||
genitive | huokosen | huokosten huokosien |
|
partitive | huokosta | huokosia | |
inessive | huokosessa | huokosissa | |
elative | huokosesta | huokosista | |
illative | huokoseen | huokosiin | |
adessive | huokosella | huokosilla | |
ablative | huokoselta | huokosilta | |
allative | huokoselle | huokosille | |
essive | huokosena | huokosina | |
translative | huokoseksi | huokosiksi | |
instructive | — | huokosin | |
abessive | huokosetta | huokositta | |
comitative | — | huokosineen |