Definify.com
Definition 2024
itsetutkiskelu
itsetutkiskelu
Finnish
Noun
itsetutkiskelu
- (psychology) self-examination, introspection
Declension
| Inflection of itsetutkiskelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | itsetutkiskelu | itsetutkiskelut | |
| genitive | itsetutkiskelun | itsetutkiskelujen itsetutkiskeluiden itsetutkiskeluitten |
|
| partitive | itsetutkiskelua | itsetutkiskeluja itsetutkiskeluita |
|
| illative | itsetutkiskeluun | itsetutkiskeluihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | itsetutkiskelu | itsetutkiskelut | |
| accusative | nom. | itsetutkiskelu | itsetutkiskelut |
| gen. | itsetutkiskelun | ||
| genitive | itsetutkiskelun | itsetutkiskelujen itsetutkiskeluiden itsetutkiskeluitten |
|
| partitive | itsetutkiskelua | itsetutkiskeluja itsetutkiskeluita |
|
| inessive | itsetutkiskelussa | itsetutkiskeluissa | |
| elative | itsetutkiskelusta | itsetutkiskeluista | |
| illative | itsetutkiskeluun | itsetutkiskeluihin | |
| adessive | itsetutkiskelulla | itsetutkiskeluilla | |
| ablative | itsetutkiskelulta | itsetutkiskeluilta | |
| allative | itsetutkiskelulle | itsetutkiskeluille | |
| essive | itsetutkiskeluna | itsetutkiskeluina | |
| translative | itsetutkiskeluksi | itsetutkiskeluiksi | |
| instructive | — | itsetutkiskeluin | |
| abessive | itsetutkiskelutta | itsetutkiskeluitta | |
| comitative | — | itsetutkiskeluineen | |