Definify.com
Definition 2024
kökkö
kökkö
Finnish
Noun
kökkö
Declension
Inflection of kökkö (Kotus type 1/valo, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kökkö | kököt | |
genitive | kökön | kökköjen | |
partitive | kökköä | kökköjä | |
illative | kökköön | kökköihin | |
singular | plural | ||
nominative | kökkö | kököt | |
accusative | nom. | kökkö | kököt |
gen. | kökön | ||
genitive | kökön | kökköjen | |
partitive | kökköä | kökköjä | |
inessive | kökössä | kököissä | |
elative | kököstä | kököistä | |
illative | kökköön | kökköihin | |
adessive | kököllä | kököillä | |
ablative | kököltä | kököiltä | |
allative | kökölle | kököille | |
essive | kökkönä | kökköinä | |
translative | kököksi | kököiksi | |
instructive | — | kököin | |
abessive | kököttä | kököittä | |
comitative | — | kökköineen |
Synonyms
Adjective
kökkö (comparative kökömpi, superlative kököin)
- (colloquial) **** (of poor quality; worthless)
- Olipa kökkö filmi!
- What a **** film that was!
- Olipa kökkö filmi!
- (colloquial) **** (nasty; despicable)
- Se oli kökkö juttu tehdä sille.
- That was a **** thing to do to him.
- Se oli kökkö juttu tehdä sille.
Declension
Inflection of kökkö (Kotus type 1/valo, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kökkö | kököt | |
genitive | kökön | kökköjen | |
partitive | kökköä | kökköjä | |
illative | kökköön | kökköihin | |
singular | plural | ||
nominative | kökkö | kököt | |
accusative | nom. | kökkö | kököt |
gen. | kökön | ||
genitive | kökön | kökköjen | |
partitive | kökköä | kökköjä | |
inessive | kökössä | kököissä | |
elative | kököstä | kököistä | |
illative | kökköön | kökköihin | |
adessive | kököllä | kököillä | |
ablative | kököltä | kököiltä | |
allative | kökölle | kököille | |
essive | kökkönä | kökköinä | |
translative | kököksi | kököiksi | |
instructive | — | kököin | |
abessive | kököttä | kököittä | |
comitative | — | kökköine |