Definify.com
Definition 2024
keikkua
keikkua
Finnish
Verb
keikkua
- (intransitive) To rock.
Conjugation
| Inflection of keikkua (Kotus type 52/sanoa, kk-k gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | keikun | en keiku | 1st sing. | olen keikkunut | en ole keikkunut | |
| 2nd sing. | keikut | et keiku | 2nd sing. | olet keikkunut | et ole keikkunut | |
| 3rd sing. | keikkuu | ei keiku | 3rd sing. | on keikkunut | ei ole keikkunut | |
| 1st plur. | keikumme | emme keiku | 1st plur. | olemme keikkuneet | emme ole keikkuneet | |
| 2nd plur. | keikutte | ette keiku | 2nd plur. | olette keikkuneet | ette ole keikkuneet | |
| 3rd plur. | keikkuvat | eivät keiku | 3rd plur. | ovat keikkuneet | eivät ole keikkuneet | |
| passive | keikutaan | ei keikuta | passive | on keikuttu | ei ole keikuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | keikuin | en keikkunut | 1st sing. | olin keikkunut | en ollut keikkunut | |
| 2nd sing. | keikuit | et keikkunut | 2nd sing. | olit keikkunut | et ollut keikkunut | |
| 3rd sing. | keikkui | ei keikkunut | 3rd sing. | oli keikkunut | ei ollut keikkunut | |
| 1st plur. | keikuimme | emme keikkuneet | 1st plur. | olimme keikkuneet | emme olleet keikkuneet | |
| 2nd plur. | keikuitte | ette keikkuneet | 2nd plur. | olitte keikkuneet | ette olleet keikkuneet | |
| 3rd plur. | keikkuivat | eivät keikkuneet | 3rd plur. | olivat keikkuneet | eivät olleet keikkuneet | |
| passive | keikuttiin | ei keikuttu | passive | oli keikuttu | ei ollut keikuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | keikkuisin | en keikkuisi | 1st sing. | olisin keikkunut | en olisi keikkunut | |
| 2nd sing. | keikkuisit | et keikkuisi | 2nd sing. | olisit keikkunut | et olisi keikkunut | |
| 3rd sing. | keikkuisi | ei keikkuisi | 3rd sing. | olisi keikkunut | ei olisi keikkunut | |
| 1st plur. | keikkuisimme | emme keikkuisi | 1st plur. | olisimme keikkuneet | emme olisi keikkuneet | |
| 2nd plur. | keikkuisitte | ette keikkuisi | 2nd plur. | olisitte keikkuneet | ette olisi keikkuneet | |
| 3rd plur. | keikkuisivat | eivät keikkuisi | 3rd plur. | olisivat keikkuneet | eivät olisi keikkuneet | |
| passive | keikuttaisiin | ei keikuttaisi | passive | olisi keikuttu | ei olisi keikuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | keiku | älä keiku | 2nd sing. | ole keikkunut | älä ole keikkunut | |
| 3rd sing. | keikkukoon | älköön keikkuko | 3rd sing. | olkoon keikkunut | älköön olko keikkunut | |
| 1st plur. | keikkukaamme | älkäämme keikkuko | 1st plur. | olkaamme keikkuneet | älkäämme olko keikkuneet | |
| 2nd plur. | keikkukaa | älkää keikkuko | 2nd plur. | olkaa keikkuneet | älkää olko keikkuneet | |
| 3rd plur. | keikkukoot | älkööt keikkuko | 3rd plur. | olkoot keikkuneet | älkööt olko keikkuneet | |
| passive | keikuttakoon | älköön keikuttako | passive | olkoon keikuttu | älköön olko keikuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | keikkunen | en keikkune | 1st sing. | lienen keikkunut | en liene keikkunut | |
| 2nd sing. | keikkunet | et keikkune | 2nd sing. | lienet keikkunut | et liene keikkunut | |
| 3rd sing. | keikkunee | ei keikkune | 3rd sing. | lienee keikkunut | ei liene keikkunut | |
| 1st plur. | keikkunemme | emme keikkune | 1st plur. | lienemme keikkuneet | emme liene keikkuneet | |
| 2nd plur. | keikkunette | ette keikkune | 2nd plur. | lienette keikkuneet | ette liene keikkuneet | |
| 3rd plur. | keikkunevat | eivät keikkune | 3rd plur. | lienevät keikkuneet | eivät liene keikkuneet | |
| passive | keikuttaneen | ei keikuttane | passive | lienee keikuttu | ei liene keikuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | keikkua | present | keikkuva | keikuttava | ||
| long 1st2 | keikkuakseen | past | keikkunut | keikuttu | ||
| 2nd | inessive1 | keikkuessa | keikuttaessa | agent1, 3 | keikkuma | |
| instructive | keikkuen | — | negative | keikkumaton | ||
| 3rd | inessive | keikkumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | keikkumasta | — | ||||
| illative | keikkumaan | — | ||||
| adessive | keikkumalla | — | ||||
| abessive | keikkumatta | — | ||||
| instructive | keikkuman | keikuttaman | ||||
| 4th | nominative | keikkuminen | ||||
| partitive | keikkumista | |||||
| 5th2 | keikkumaisillaan | |||||
Related terms
- keikuttaa (transitive)