Definify.com
Definition 2024
kielitieteilijä
kielitieteilijä
Finnish
Noun
kielitieteilijä
Declension
| Inflection of kielitieteilijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kielitieteilijä | kielitieteilijät | |
| genitive | kielitieteilijän | kielitieteilijöiden kielitieteilijöitten |
|
| partitive | kielitieteilijää | kielitieteilijöitä | |
| illative | kielitieteilijään | kielitieteilijöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kielitieteilijä | kielitieteilijät | |
| accusative | nom. | kielitieteilijä | kielitieteilijät |
| gen. | kielitieteilijän | ||
| genitive | kielitieteilijän | kielitieteilijöiden kielitieteilijöitten kielitieteilijäinrare |
|
| partitive | kielitieteilijää | kielitieteilijöitä | |
| inessive | kielitieteilijässä | kielitieteilijöissä | |
| elative | kielitieteilijästä | kielitieteilijöistä | |
| illative | kielitieteilijään | kielitieteilijöihin | |
| adessive | kielitieteilijällä | kielitieteilijöillä | |
| ablative | kielitieteilijältä | kielitieteilijöiltä | |
| allative | kielitieteilijälle | kielitieteilijöille | |
| essive | kielitieteilijänä | kielitieteilijöinä | |
| translative | kielitieteilijäksi | kielitieteilijöiksi | |
| instructive | — | kielitieteilijöin | |
| abessive | kielitieteilijättä | kielitieteilijöittä | |
| comitative | — | kielitieteilijöineen | |