Home
Search
Index
Definify.com
Definition
2024
kielsin
kielsin
Finnish
Verb
kielsin
First-person singular indicative past form of
kieltää
.
Kielsin
lastani
juoksemasta
kadulle
.
I
forbade
my child
to run
to the street.
Anagrams
leskiin
,
likensi
Pronunciation
Hyphenation:
kiel‧sin
Rhymes: mielsin
IPA
(
key
)
:
/ˈkielsin/
Similar Results
Keelson
Kelson