Definify.com
Definition 2024
kiikari
kiikari
Finnish
(index ki)
Noun
kiikari
Declension
Inflection of kiikari (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kiikari | kiikarit | |
genitive | kiikarin | kiikarien kiikareiden kiikareitten |
|
partitive | kiikaria | kiikareita kiikareja |
|
illative | kiikariin | kiikareihin | |
singular | plural | ||
nominative | kiikari | kiikarit | |
accusative | nom. | kiikari | kiikarit |
gen. | kiikarin | ||
genitive | kiikarin | kiikarien kiikareiden kiikareitten |
|
partitive | kiikaria | kiikareita kiikareja |
|
inessive | kiikarissa | kiikareissa | |
elative | kiikarista | kiikareista | |
illative | kiikariin | kiikareihin | |
adessive | kiikarilla | kiikareilla | |
ablative | kiikarilta | kiikareilta | |
allative | kiikarille | kiikareille | |
essive | kiikarina | kiikareina | |
translative | kiikariksi | kiikareiksi | |
instructive | — | kiikarein | |
abessive | kiikaritta | kiikareitta | |
comitative | — | kiikareineen |
Derived terms
Usage notes
Often used in plural form, kiikarit.