Definify.com
Definition 2024
kirkuva
kirkuva
Finnish
Verb
kirkuva
- Present active participle of kirkua.
Declension
| Inflection of kirkuva (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kirkuva | kirkuvat | |
| genitive | kirkuvan | kirkuvien | |
| partitive | kirkuvaa | kirkuvia | |
| illative | kirkuvaan | kirkuviin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kirkuva | kirkuvat | |
| accusative | nom. | kirkuva | kirkuvat |
| gen. | kirkuvan | ||
| genitive | kirkuvan | kirkuvien kirkuvainrare |
|
| partitive | kirkuvaa | kirkuvia | |
| inessive | kirkuvassa | kirkuvissa | |
| elative | kirkuvasta | kirkuvista | |
| illative | kirkuvaan | kirkuviin | |
| adessive | kirkuvalla | kirkuvilla | |
| ablative | kirkuvalta | kirkuvilta | |
| allative | kirkuvalle | kirkuville | |
| essive | kirkuvana | kirkuvina | |
| translative | kirkuvaksi | kirkuviksi | |
| instructive | — | kirkuvin | |
| abessive | kirkuvatta | kirkuvitta | |
| comitative | — | kirkuvine | |