Definify.com
Definition 2024
kivin
kivin
Finnish
Noun
kivin
- Instructive plural form of kivi.
Etymology 2
Adjective
kivin
- superlative degree of kiva
Declension
| Inflection of kivin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kivin | kivimmät | |
| genitive | kivimmän | kivimpien kivinten |
|
| partitive | kivintä | kivimpiä | |
| illative | kivimpään | kivimpiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kivin | kivimmät | |
| accusative | nom. | kivin | kivimmät |
| gen. | kivimmän | ||
| genitive | kivimmän | kivimpien kivinten kivimpäinrare |
|
| partitive | kivintä | kivimpiä | |
| inessive | kivimmässä | kivimmissä | |
| elative | kivimmästä | kivimmistä | |
| illative | kivimpään | kivimpiin | |
| adessive | kivimmällä | kivimmillä | |
| ablative | kivimmältä | kivimmiltä | |
| allative | kivimmälle | kivimmille | |
| essive | kivimpänä | kivimpinä | |
| translative | kivimmäksi | kivimmiksi | |
| instructive | — | kivimmin | |
| abessive | kivimmättä | kivimmittä | |
| comitative | — | kivimpine | |