Definify.com

Definition 2024


korva

korva

See also: kõrva

Finnish

Noun

korva

  1. ear
  2. (archaic, dialectal) edge, border
  3. handle

Declension

Inflection of korva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative korva korvat
genitive korvan korvien
partitive korvaa korvia
illative korvaan korviin
singular plural
nominative korva korvat
accusative nom. korva korvat
gen. korvan
genitive korvan korvien
korvainrare
partitive korvaa korvia
inessive korvassa korvissa
elative korvasta korvista
illative korvaan korviin
adessive korvalla korvilla
ablative korvalta korvilta
allative korvalle korville
essive korvana korvina
translative korvaksi korviksi
instructive korvin
abessive korvatta korvitta
comitative korvineen

Derived terms

Compounds

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.

Anagrams


Karelian

Etymology

From Proto-Finnic *korva.

Noun

korva (genitive korvan, partitive korvua)

  1. ear