Definify.com

Definition 2024


kruunaamaton

kruunaamaton

Finnish

Adjective

kruunaamaton (not comparable)

  1. uncrowned

Declension

Inflection of kruunaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative kruunaamaton kruunaamattomat
genitive kruunaamattoman kruunaamattomien
partitive kruunaamatonta kruunaamattomia
illative kruunaamattomaan kruunaamattomiin
singular plural
nominative kruunaamaton kruunaamattomat
accusative nom. kruunaamaton kruunaamattomat
gen. kruunaamattoman
genitive kruunaamattoman kruunaamattomien
kruunaamatontenrare
partitive kruunaamatonta kruunaamattomia
inessive kruunaamattomassa kruunaamattomissa
elative kruunaamattomasta kruunaamattomista
illative kruunaamattomaan kruunaamattomiin
adessive kruunaamattomalla kruunaamattomilla
ablative kruunaamattomalta kruunaamattomilta
allative kruunaamattomalle kruunaamattomille
essive kruunaamattomana kruunaamattomina
translative kruunaamattomaksi kruunaamattomiksi
instructive kruunaamattomin
abessive kruunaamattomatta kruunaamattomitta
comitative kruunaamattomine

Verb

kruunaamaton

  1. Negative participle of kruunata.