Definify.com
Definition 2024
kunnia
kunnia
Finnish
Noun
kunnia
- honour (respect, favourable reputation; dignity; sense of self-worth)
- Hänen kunniansa on kyseessä.
- His honour is at stake.
- Hänen kunniansa on kyseessä.
- glory (honour and valour)
- honour (privilege)
- Minulla oli kunnia istua suurlähettilään vieressä.
- I had the honour of sitting next to the ambassador.
- Minulla oli kunnia istua suurlähettilään vieressä.
- credit, honour (recognition and respect)
- Minä tein työn, mutta hän otti kunnian.
- I did the work but he took the credit.
- Minulla on lahja sinulle tämän päivän kunniaksi.
- I have a gift for you in honour of this day.
- Minä tein työn, mutta hän otti kunnian.
Declension
Inflection of kunnia (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kunnia | kunniat | |
genitive | kunnian | kunnioiden kunnioitten |
|
partitive | kunniaa | kunnioita | |
illative | kunniaan | kunnioihin | |
singular | plural | ||
nominative | kunnia | kunniat | |
accusative | nom. | kunnia | kunniat |
gen. | kunnian | ||
genitive | kunnian | kunnioiden kunnioitten kunniainrare |
|
partitive | kunniaa | kunnioita | |
inessive | kunniassa | kunnioissa | |
elative | kunniasta | kunnioista | |
illative | kunniaan | kunnioihin | |
adessive | kunnialla | kunnioilla | |
ablative | kunnialta | kunnioilta | |
allative | kunnialle | kunnioille | |
essive | kunniana | kunnioina | |
translative | kunniaksi | kunnioiksi | |
instructive | — | kunnioin | |
abessive | kunniatta | kunnioitta | |
comitative | — | kunnioineen |
Derived terms
Derived terms
|
Related terms
|
|
|
|
Compounds
|
|
|
|