Definify.com
Definition 2024
kuoma
kuoma
Finnish
Noun
kuoma
Declension
Inflection of kuoma (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuoma | kuomat | |
genitive | kuoman | kuomien | |
partitive | kuomaa | kuomia | |
illative | kuomaan | kuomiin | |
singular | plural | ||
nominative | kuoma | kuomat | |
accusative | nom. | kuoma | kuomat |
gen. | kuoman | ||
genitive | kuoman | kuomien kuomainrare |
|
partitive | kuomaa | kuomia | |
inessive | kuomassa | kuomissa | |
elative | kuomasta | kuomista | |
illative | kuomaan | kuomiin | |
adessive | kuomalla | kuomilla | |
ablative | kuomalta | kuomilta | |
allative | kuomalle | kuomille | |
essive | kuomana | kuomina | |
translative | kuomaksi | kuomiksi | |
instructive | — | kuomin | |
abessive | kuomatta | kuomitta | |
comitative | — | kuomineen |
Anagrams
References
- Kallio, Petri (2006). On the Earliest Slavic Loanwords in Finnic. In Slavica Helsingiensia 27. Helsinki. ISBN 952–10–2852–1.